Perhelän keskuksen rakentamisen piti alkaa lokakuussa. Kuva: Marjaana Varmavuori

Lujatalolta paloi 3,5 miljoonaa Järvenpään hankkeessa – ”tappiot olisivat olleet jälkikäteen merkittävästi suuremmat”

Lujatalon päätös luopua Järvenpään keskustaan suunnitellusta tornitalo- ja toimitilahankkeesta hakee yllättävyydessään vertaistaan.

Kirjoittaja(t) Mikko Kortelainen

Lujatalon piti rakentaa kaupungin keskustaan suuruusluokaltaan 500 asuntoa, 10000 neliötä liike- ja tomistotilaa sekä 200 auton pysäköintitilat.

Järvenpään kaupunginhallituksen iltakoulussa 1.10.2018 oli pysäyttävä tilannekatsaus Perhelä-hankkeesta.

”Lujatalo oy:n toimitusjohtaja Jussi Tanhuanpää luovutti kaupungille allekirjoitetun asiakirjan, jossa Lujatalo toteaa, ettei se pysty toteuttamaan hanketta ja vetäytyy siitä”, kokouksen pöytäkirjassa kuvataan tapahtumia.

Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarisen mukaan asioiden piti olla kunnossa. Lujatalo oli ilmoittanut määräaikaan eli elokuun loppuun mennessä, että hankesuunnitelma oli kunnossa eivätkä sijoittajat edellyttäneet kaupunkikuvallisia tai muita muutoksia.

”Olen ollut jonkin verran mukana näissä rakennushankkeissa, mutta en ole ollut koskaan tilanteessa, että rakennusliike vetäytyy hankkeesta näin loppusuoralla”, Naukkarinen sanoo.

Uutinen kesken aamukahvin

Ylättävyyttä kuvaa hyvin tilanne, jossa Naukkarinen sai tiedon Lujatalon vetäytymisestä viime viikon puolivälin paikkeilla.

”Luin aamukahvia juodessa paikallislehteä, jossa kerrottiin onnistuneista koepaalutuksista ja hankkeen aloittamisesta hankkeen päällikön toimesta, kun Tanhuanpää soitti ja kertoi asiasta”, Naukkarinen kertoo.

Hänen käsityksensä on, että luopumispäätös oli lähtöisin Lujatalosta, ei sijoittajista. Kaupunki oli myös antanut rakennusliikkeelle luvan myydä tontti eteenpäin tonttirahastolle.

”Sijoittajat ottivat eilen (2.10.2018) minuun yhteyttä ja kertoivat, että he ovat edelleen hyvin kiinnostuneita hankkeesta. Sijoittajien viesti oli, että hankkeesta luopuminen oli yksipuolisesti Lujatalon päätös”, Naukkarinen sanoo.

Hänen käsityksensä mukaan sijoittajasopimukset koskivat niin asuntoja kuin tonttiakin. Lujatalolla oli hankkeessa sijoittajina Fennia Varainhoito ja Avara.

Sijoittajat eivät häipyneet

Lujatalon toimitusjohtaja Jussi Tanhuanpää vahvistaa tiedot, joiden mukaan luopumispäätös oli yksinomaan Lujatalon tekemä. Sijoittajat eivät vetäytyneet hankkeesta.

”Sijoittajat olivat hankkeen takana. Liiketiloistakin oli vuokrattu tosi paljon. Päätös kulminoitui rakentamisen hintaan”, Tanhuanpää sanoo.

”Viimeisimmät sitovat tarjoukset isoimmista aliurakoista ja materiaalihankinnoista menivät pitkiksi. Hankkeen käynnistämiselle ei ollut mitään mahdollisuutta.”

Tanhuanpään mukaan merkittävimmät rakennusosat ja alihankinnat olivat kallistuneet useita prosentteja. Sen tarkemmin hän ei halua hintojen nousuja eritellä.

”Keskeisissä rakennusurakoissa ja hankinnoissa rakentamisen kallistuminen realisoitui, kustannukset nousivat odotuksia isommiksi. Hankkeen toteuttaminen ei ollut enää realistista”, Tanhuanpää kertoo.

Hankkeessa paloi 3,5 miljoonaa euroa

Lujatalolta on palanut 3,5 miljoonaa euroa Järvenpään hankkeeseen. Siihen sisältyy kaupungille hyvitykseksi jäävä 0,5 miljoonan euron tontinvarausmaksu. Tanhuanpää on kuitenkin sitä mieltä, että on parempi ottaa tappiot etukäteen kuin jälkikäteen.

”Nähtiin, että tappiot olisivat olleet jälkikäteen merkittävästi suuremmat. Samoilla resursseilla voi tehdä kannattavaakin rakentamista.”

Pitkäkestoisen hankkeen kustannustaso olisi sidottu suhdannehuipun hintoihin.

”Puolen vuoden kuluttua tilanne voisi olla toinen, mutta meillä ei ollut mahdollista odottaa sitä, kun sopimukset kaupungin kanssa olivat katkolla.”

”Eipä sitä voi ajatella niinkään, että lähdettäisiin tekemään monen vuoden hanketta ja sidottaisiin siihen parhaat osaajat ja jo lähdettäessä tiedettäisiin, että siitä ei tule kannattavaa liiketoimintaa. Silloin kannattaa viheltää peli poikki”, Tanhuanpää lisää.

Hän sanoo, että yhtiö ei luopunut helpolla vuodesta 2016 kehitellystä hankkeesta.

”Ei hevin luovuta näin pitkään kehitetystä hankkeesta. Hankkeen kaatuminen on valitettavaa.”

Hanke ei kaatunut rahoituksen puutteeseen

Kustannusten nousun paikkaamisesta yritettiin Tanhuanpään mukaan sopia sijoittajien kanssa. Säästöjä haettiin myös rahoitusratkaisujen ja erilaisten urakkamuotojen kautta.

”Kaikkea käytin neuvotteluissa läpi, mutta riittävän isoa vastaantuloa ei kuitenkaan tullut.”

Sijoittajien tilannetta vaikeuttaa Tanhuanpään mukaan se, että liike- ja toimitilavuokrat ovat pysyneet 10 vuotta paikoillaan, vaikka rakennuskustannukset ovat nousseet.

”Se tekee rakennuskustannukset kriittisiksi. Investoijien, sijoittajien ja rahoittajienkin pitää saada tästä osuutensa”, Tanhuanpää sanoo.

Hänen mukaansa rahoitus ei ollut hankkeen peruuttamisen syy. ”Hanke ei olisi ollut meidän rahoittama. Lisäksi Lujatalon omavaraisuusaste on yli 40 prosenttia.”

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa olisi hänen mukaansa rakennettu noin 300 asuntoa. Puolet asunnoista olisi mennyt rahastolle, puolet normaalina RS-kauppana kuluttajille.

Liiketiloille oli jo sijoittaja. Tontti olisi mennyt tonttirahastolle. Alun pitäen tontin piti tulla Lujatalon omistukseen, mutta kaupungin ehtoja muutettiin siten, että kaupunki olisi myynyt tontin suoraan sijoittajalle.

”Hanke käynnistettävissä suhteellisen nopeasti”

Viime hetken peruutus on kolaus Lujatalon imagolle.

”On kuitenkin parempi, että on rohkeutta käsitellä sisäisesti ja ulkoisesti asiat rohkeasti ja mennä sitten eteenpäin. Toivotaan, että meihin luotetaan jatkossakin”, Tanhuanpää sanoo mustuttaen, että yhtiön tehdasinvestointi tuo kaupunkiin työtä 100-200 henkilölle.

Hankkeen yllättävä peruuntuminen on kiusallista Järvenpään kaupungille, sillä projektia on valmisteltu pitkään.

”Hyvä puoli tässä on, että meillä on sopimus Lujatalon kanssa ja varsin selkeät askeleet sen peruuttamiselle”, Naukkarinen sanoo.

Lujatalon maksama hankkeen 500000 euron vakuusmaksu jää kaupungille.

Naukkarinen on harmissaan hankkeen lykkääntymisestä. Hän kuitenkin uskoo, että jo pitkälle valmisteltu hanke käynnistyy muiden tekemänä suhteellisen nopeasti, vaikka uuden konsortion kokoaminen viekin aikaa.

”En ole negatiivisella mielellä. Hanke on käynnistettävissä suhteellisen nopeastikin. Meille on tullut yhteydenottoja niin rakennusliikkeiltä kuin hankkeen aikaisemmilta ja myös uusilta sijoittajilta. Uskon, että hanke on saatavissa liikkeelle aika nopeastikin”, Naukkarinen sanoo.

Tanhuanpään mukaan hanke olisi mahdollista tehdä asuntojen ja kivijalkakauppojen ympärille. Silloin se ei kuitenkaan vastaisi kilpailuehdotuksen perusteella tehtyä asemakaavaa.

Tanhuanpää ei torju mahdollisuutta, että Lujatalo tekisi tarjouksen mahdollisessa uudessa kilpailutuksessa. Hän ei kuitenkaan pidä sitä todennäköisenä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Lujatalolta paloi 3,5 miljoonaa Järvenpään hankkeessa – ”tappiot olisivat olleet jälkikäteen merkittävästi suuremmat””

  1. Todellinen syy on laman alkaminen noin vuoden kuluttua.sitten muuten ropisee ja realisointi firmat käyttävät taas ihmisten hätää hyväkseen.ja sitten vielä itsemurha tilastot kasvaa.me on totuttu elämään viime vuosina aivan kuin pellossa.velkaa vain velan päälle.

  2. No eikös LujaTalo enään saanut työtekijöitä puoli ilmaiseksi itädästä LUJATALO pöyrii aika monella työmaala Romanian miesten varassa.

    1. Ihailtavan huonoa Suomea näissä kommenttikentissä. Mielestäni on outoa että ulkomaisen työvoiman käyttöä kritisoivat henkilöt eivät yleensä osaa omaa äidinkieltään.

  3. Rakentamistalouden tohtorina ja yrityskonsulttina arvostan Jussi Tanhuanpään ja Lujatalon hallituksen päätöstä. Tätä opetin yritystalouden kurssilla TTKK:ssa 1988-2003. Yritystoiminnan pitää olla kannattavaa. Turha tehdä nollatulosta tuhannen ihmisen voimin, kuten nytkin jo joku iso tekee.

  4. Kyllä Järvenpään kaupunginjohtaja Naukkarinen hoitaa! Sama mies hoiti Lappeenrantaan oman lentokentän, lentokentän josta tuli pelkkä floppi. Hanketta ajanut Naukkarinen esitti huimia tulevaisuuden matkustajamääriä kentän kannattavuudelle, vuosittainen 200 000 matkustajan tavoite, mutta toisin kävi. Nyt puhutaan noin 20 – 30 tuhannesta vuosittaisesta matkustajasta, ehkä. Ja kaupungin kassa huutaa APUA! Tämä Naukkarinen teki Lappeenrannassa isoa taloudellista miinusta kassaan, mutta onneksi sai kaupunginjohtajan pestin Järvenpäästä. Joten hankkeen tilanne on Naukkariselle varsin tuttua.

  5. ” Ehtoja muutettiin siten, että kaupunki olisi myynyt tontin suoraan sijoittajalle. ”

    Näin kaupunki kasvattaa asumisen hintaa ja köyhdyttää ihmisiä.
    Tonttiien myynti tonttirahastoille ja sijoittajille nostaa asumisen hintaa aivan turhaan. Häviäjiä on suomalaiset, suomalaiset yritykset, kaupungit, yhteiskunta.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi