Kokeile kuukausi maksutta

Upouuden koulun lattiat jouduttiin repimään auki ja asentamaan uudelleen – Nyt kosteusvaurioita on löytynyt taas

Tarkemmat mittaustulokset vantaalaisesta Kanniston koulusta selviävät marraskuun lopussa.

Länsivantaalaisen Kanniston koulun lattioita remontoitiin neljä vuotta sitten. Kaupunki kielsi muovimattojen käytön uudessa koulussa vuonna 2015 ilmenneiden muovimatto-ongelmien jälkeen. Kuva: Sirpa Räihä

Länsivantaalaisen Kanniston koulun sisäilma on jälleen tutkimuksen kohteena. Vanhemmat ovat tiistaina saaneet rehtori Stina Tonterilta viestin, jossa hän kertoo tarkempien kosteusmittausten alkamisesta ensi perjantaina.

Yli 300 oppilaan koulu valmistui vuonna 2011. Se päätyi otsikoihin, kun ilmeni, että rakennusvaiheessa muovimattoa oli asennettu liian märän betonin päälle. Opettajat ja oppilaat alkoivat oireilla melko pian koulun valmistumisen jälkeen.

Kosteusmittauksissa todettiin jopa yli 90-prosenttisia kosteuspitoisuuksia muovimaton alla. Vantaan tilakeskus kunnosti koulun opetustiloja omalla kustannuksellaan vuonna 2014. Tuolloin lattioista hiottiin pois vanha muovimattoliima, betonia kuivatettiin, käsiteltiin epoksiyhdisteellä ja asennettiin uudet muovimatot.

Koulun urakoitsija rakennusyhtiö YIT suostui maksamaan kaupungille 200 000 euroa lattiaremontista.

Mahdollisia ongelmapaikkoja paljastunut

Kannistossa on tämän syksyn aikana tehty pintakosteusmittauksia, joissa on ilmennyt mahdollisia ongelmapaikkoja lähinnä koulun lattioissa. Pintakosteusmittaukset ovat suuntaa-antava, sen jälkeen on muilla menetelmillä selvitettävä, johtuuko mittarilukema kosteudesta vai jostain muusta.

”Pintakosteusosoittimet mittaavat sähkönjohtavuutta, joten niiden perusteella ei voi vielä tietää, onko mittauspisteessä todella kosteusongelmia”, sanoo Vantaan sisäympäristöasiantuntija Leena Stenlund.

Vasta muilla tarkemmilla mittausmenetelmillä voidaan saada varmempaa tietoa rakenteen kosteudesta ja kosteuden syystä.

HS:n tietojen mukaan joitakin lapsia on oireillut neljän vuoden takaiseen remontin jälkeenkin, vaikka mittava lattiaurakka poisti silloin suurimmat haittatekijät.

Yli 300 oppilaan koulu valmistui vuonna 2011. Se päätyi otsikoihin, kun ilmeni, että rakennusvaiheessa muovimattoa oli asennettu liian märän betonin päälle.

Rehtori Tonterin mukaan tänä syksynä henkilökunnasta on muutama ihminen oireillut. Hän on pyytänyt tilakeskukselta kohdekohtaisen sisäilmatyöryhmän perustamista.

Kannistossa on nyt mitattu myös haihtuvia orgaanisia yhdisteitä eli niin sanottuja VOC-yhdisteitä. VOC-mittausten tulokset eivät vielä ole valmistuneet.

Muovimattoliimojen hajoaminen liian märän betonin päällä tuottaa muun muassa näitä haitallisia yhdisteitä.

Viikonloppuna tehtävien porausmittausten tuloksista on tietoa luvassa marraskuun lopussa.

Paviljonkikoulun sijainnista ei vielä päätöstä

Vantaa teettää parhaillaan kattavaa oirekyselyä kaikissa kouluissa, päiväkodeissa ja ammattioppilaitos Variassa. Kaupunki on varannut ensi vuoden budjetissa viisi miljoonaa euroa sisäilmakorjauksiin.

Poliitikot ovat myös budjettineuvottelujen yhteydessä varmistaneet, että ensi vuoden aikana kaupunkiin saadaan paviljonkikoulu niiden lasten ja opettajien tarpeisiin, jotka eivät voi vanhoissa tiloissa enää oleskella.

Tämän noin 80 000 euroa maksavan paviljonkikoulun sijainnista ei vielä ole tehty päätöstä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 20 kertaa

20 vastausta artikkeliin “Upouuden koulun lattiat jouduttiin repimään auki ja asentamaan uudelleen – Nyt kosteusvaurioita on löytynyt taas”

  1. Jos lattiat on jo kertaalleen avattu ja kuivattu, tulee mieleen, että onkohan laatan alapuoliset rakenteet asialliset.

  2. https://www.rakennuslehti.fi/2016/05/muovimattojen-sisailmariskeja-liioiteltu-ilmanvaihdon-lisaaminenkin-auttaisi/ sanoo:

    Viisaasti varovaiset rakentajat ovat jo luopuneet muovimattojen käytöstä maanvaraisissa alapohjissa, vaikka muovimatto-ongelmia on vähätelty viime vuosina mm. alan ammattilehdistossä.

  3. Jos (liian) kostean betonin päälle liimataan muovimatto ja tulee ongelmia niin syy on joko mittauksessa, betonin alapuolisissa rakenteissa tai välinpitämättömyydestä ja sitten ”kaupanpäälle” puutteellinen valvonta. On suorastaan uskomatonta, että ko. tapauksia tulee jatkuvasti esille.
    Betoni kuivuu aivan varmasti kun tilaa lämmitetään riittävästi ja samalla huolehditaan tuuletuksesta riittävän kauan. Se maksaa, on aivan totta.

    1. Voihan se olla noinkin, mutta…
      Uskoisi että kyse on pääasiassa aikatauluista. Urakoitsija ei uskalla projektin alussa ilmoittaa konsultille/rakennutajalle että urakalle varattu aika on liian pieni. Työmaan aikataulun raamit säätää aina tilaaja ,jonka omassa organisaatiossa ei yleensä ikinä ole amattitaitoa laatia realistista aikataulua. Realistisen aikataulun laadinta vähentäsi rakentamisessa tapahtuvien laatuvirheiden määrää huomattavasti.
      Edelleenkään tilaajien omaa vastuuta ei näissä tapauksissa tunneta. Jokohan olisi aika muuttaa tätä toimintamallia?

  4. Tässä on nykyrakentaminen paljaimmillaan. Työnjohdon ja valvonnan toiminnassa on vain yksi puute, kovin yleinen
    muuten. EI OSATA RAKENTAA !

    1. Ehkä ei kannata heti syyttää työnjohtoa…
      Itse vierestä seuranneena tiedän ettei ison rakennusyrityksen työnjohtajalla ole juurikaan toimivaltuuksia kun pitäisi lisätä esim. kuivumisaikoja tms. projektin aikatauluihin.
      Vastuu näistä pitäisi AINA olla tilaajalla.

      1. Olen itse samassa vakaassa käsityksessä, että epärealistiset aikataulut johtuvat tilaajasta.

        Tilaajan puolella taas ei ymmärretä – tai yksinkertaisesti välitetä liian tiukan aikataulun riskeistä. Iso osa rakentamisesta tällä hetkellä on markkinaehtoisen sijoittajarahan piiskaamaa ja sieltä tulee kovat aikataulupaineet. Jokainen viikko, mikä lykkää valmistusaikaa, on sijoitustuotoista pois.

        Rakennusliike ei voi alkaa sössöttämään, että ”tää aikataulu on epärealistinen, ei ehdi kuivua”. Koska silloin urakan saa kilpailija, joka ei turhia sössötä urakkaneuvotteluissa vaan nyökyttelee kuin junanopastin.

        1. Tarkoitat siis kilpailu-urakointia, tottakai rakennusliike itse päättää omat aloituksensa, uusin suuntaus näyttää olevan ettei aikatauluja tarvita, aloitetaan vaan kaikki yhtaikaa.

  5. Täällä on toimitusjohtajan menettely kuivamisajoissa, kukapa sitä jaksaisi kuunnella opettajien aivopesemiä terve talo-tyyppejä..

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tama-on-rakennusalan-suuri-tabu/f84a271a-46c6-394a-b84b-c41b5b69eb03

    ”Matalaenergiatalossa ei ole enää hukkalämpöä, joka kuivattaisi kosteutta. Sen takia virolaisia pidetään kovassa arvossa, koska he vähät välittävät kuivamisajoista. Alitetaan kaikkien valmistajien kaikki ajat ja laitetaan märkää märän päälle. Ei se sieltä ikinä kuivu. Se muuttuu homeeksi”, hän sanoo.

    Hänen mukaansa rakennuttajia ei ole kuitenkaan pistetty korjaamaan takuuaikana homehtuneita rakennuksia, vaan niitä päästetään tarkoituksella läpi.

    ”Suomessa on rakennusmääräykset, ja jos ei muuta, niin on toteutettava hyvää rakennustapaa. Se ei toteudu. Homekouluja on Suomen-maa pullollaan”, hän kertoo.

    1. Kauppalehden jutussa tuo ”hän” ei ole kuitenkaan toimitusjohtaja vaan ”pitkään, rakennusalalla työskennellyt, nimettömänä pysyttelevä lähde”

      Tuo nimetön lähde ei tunnista edes mitä eroa on rakennusliikkeellä ja rakennuttajalla eli kovin syvällisesti hän ei rakentamista taida tuntea.

  6. Näin siellä lukee ihan suora lainaus valvontanerolle.

    Vuosikymmeniä alalla toiminut kertoo, mistä rakennusalalla ei puhuta.

    Rakennusyhtiö SRV:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen totesi yhtiön tulosinfossa 9. elokuuta, että ilman virolaisia käytännössä mitään kohdetta ei voida rakentaa.

    Toimitusjohtajan heitto ulkomaalaisten palkkaamisesta suomalaisille työmaille on noussut kuumaksi puheenaiheeksi työpaikkojen taukopöydissä. Juttu onkin poikinut paljon palautetta suoraan rakennustyömailta.

    1. Hienonen ei kylläkään ole ollut SRV:n toimitusjohtaja neljään vuoteen. Minkähän yhtiön tulosinfoa olet ollut kuuntelemassa…?

      1. Asia meni täysin sivuraiteelle, lainataan uudestaan, kyse oli viranomaisvaatimusten toteutumattomuudesta, vaikka sellaiset on.

        rakennuttajia ei ole kuitenkaan pistetty korjaamaan takuuaikana homehtuneita rakennuksia, vaan niitä päästetään tarkoituksella läpi.

        ”Suomessa on rakennusmääräykset, ja jos ei muuta, niin on toteutettava hyvää rakennustapaa. Se ei toteudu.

  7. Jos olisi ollut SafeDrying-kuivatusputket rakennusvaiheessa kuivattamassa betonilaatat + etävalvonta varmistamassa kuivuuden, niin olisi näiltäkin ongelmilta vältytty ja iso kasa euroja säästetty.

    Toivottavasti tilaajapuoli osaa jatkossa jo vaatia tuota SafeDrying kuivatusta, että vastaavat rakenteet saadaan varmasti kuiviksi jo rakennusaikana.

  8. Kosteusasioissa pitäisi olla suunnittelussa ja seurannassa varmuuskertoimet, kuten oli ennen kuormitusnormeissa..

  9. Ja niin ovat edelleenkin. Käytännön ongelmaksi vain tulisi on se, että jos kosteusasioihin lisättäisiin esimerkiksi kakkosen varmuuskerroin, suuresta osasta käytössä olevia rakenneratkaisuja jouduttaisiin luopumaan toimimattomina.

  10. Pitkäaikaisia esimerkkejä onnistumisistakin on, kokeneet ja osaavat ammattilaiset osaavat jo nyt välttää ongelmat. Yksinkertaisesti vältetään kokonaan muovimattoja ja linoleumia riskialtteimmissa rakennetyypeissä, esim. maanvaraisissa alapohjissa.

  11. Äiti maasta diffuusiolla nouseva vesihöyry on ilmiö joka ei poistu betonin kuivuttua. Tästä syystä alapohjarakenteessa tulee olla eriste laatan alla ja lattiapäällysteen tulee omata tietty vesihöyrynläpäisevyys. Jostain syystä eri materiaalien vesihöyrynvastusta ei ilmoiteta eikä riittävää vesihöyrynläpäisevyyttä osata vaatia.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat