Lujatalon takuutyöpäällikkö Hannu Pekkarinen haluaa, että tieto virheistä leviää nopeasti organisaatiossa, jotta niitä ei toistettaisi.

Laatuvirhe: Märän betonin päälle liimattu muovimatto aiheuttaa sisäilmaongelmia

Liian aikaisin betonilattian päälle asennettu muovimatto saattaa osoittautua kalliiksi virheeksi, joka aiheuttaa sisäilmaongelmia niin uusissa kouluissa kuin asunnoissakin.

Kirjoittaja(t) Arto Rautiainen

Edes ontelolaattavälipohjan kosteusmittausten tekeminen tunnollisesti ei välttämättä takaa sitä, että betoni on kuivunut riittävästi pinnoitusta ajatellen. Mittaukset kertovat betonin kosteuden kussakin mittauspisteessä, mutta tietoa koko välipohjan kosteudesta ei aina saada. Nyrkkisääntö sanoo, että betonilaatta kuivuu sentin viikossa, mutta tämä ei päde, jos esimerkiksi rakennusaikana on holvilla sulatettu lumia.

Jos asuinhuoneiston asukkailla alkaa olla tavallista useammin hengitystieoireita, jotka voivat pahentua astmaksi asti, on syytä mitata huoneilmaan päätyneitä päästöpitoisuuksia. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärä TVOC kertoo, onko sisäilmassa epätavallisen suuria määriä kemiallisia aineita, mikä edellyttää lisäselvityksiä yksittäisten yhdisteiden määristä.

Terveyshaittojen indikaattorina on usein sisäilman tavanomaista korkeampi 2-etyyliheksanolipitoisuus. Tämän yhdisteen kohonnut pitoisuus johtuu todennäköisimmin muovimaton ja/tai sen kiinnitykseen käytetyn liiman hajoamisprosesseista esimerkiksi kosteuden ai-heuttamana. Itse 2-etyyliheksanoli ei ole terveydelle haitallinen yhdiste, mutta sen hajoamistuotteet ovat.

Korjaus

Jos sisäilmasta on mitattu liian korkeita päästömääriä, tilanteen korjaaminen terveelliselle tasolle maksaa aina melkoisesti. Jos mitatut pitoisuudet ovat raja-arvojen lähellä, riittää kevytkorjaus, jossa maton lisäksi poistetaan vain lattiatasoite, jossa pääosa yhdisteistä on joka tapauksessa. Raskaampi korjaus edellyttää lisäksi lattiaan jäävien yhdisteiden kapseloimista levittämällä uuden pinnoitteen alle 2–3 kerrosta tähän tarkoitukseen tarkoitettua massaa.

Takuutyöpäällikkö Hannu Pekkarinen Lujatalosta sanoo, että lattiaan ei korjauksen jälkeen kannata laittaa uutta muovimattoa vaan mieluummin parkettia tai laminaattia.

Pekkarisen käsityksiä suomalaisen rakentamisen laadusta voi katsoa videolta.

Ratkaisu

Pekkarisen mukaan muovimattojen aiheuttamilta päästöongelmilta vältytään, mikäli kosteusmittaukset tehdään varman päälle. Hän sanoo lisäksi, että työselityksien mukaan muovimatto tulee kiinnittää mattovalmistajan määräämällä liimalla, mutta turvallisempaa on käyttää M1-päästöluokiteltua liimaa.

Oulun rakennusvalvonnan entinen johtaja Tapani Mäkikyrö sanoo, että tällaiset ongelmat eivät ole hoidettavissa pelkästään oikealla teknisellä tiedolla vaan on puututtava myös ongelman perussyihin: kiireeseen ja asenteisiin.

Ratkaisuja ongelmiin

Olemme kysyneet yrityksiltä rakennusvirheistä, joista ne ovat varoittaneet omia organisaatioitaan. Ainakin kaikissa suurissa rakennusliikkeissä on tällaisia ”virhepankkeja”, vaikkakaan  niitä ei kovin mielellään tuoda julkisuuteen.

Kerromme näistä virheistä nyt alkavassa juttusarjassamme, jotta kukaan ei ainakaan tietämättömyyttään niitä toistaisi. Ongelman lisäksi kerromme korjausvaihtoehdot ja myös sen, mitä tältä ongelmalta voisi välttyä.

Juttusarjassamme kerromme mm. muassa pihakansien rakennusvirheistä, ontelolaattoihin ha WQ-palkkeihin jääneestä vedestä, väärin asennetusta vesipostiventtiilistä, rakennusten radonongelmista sekä rakennuspaikkaan soveltumattomista rakenteista, josta löytyy Matti Eklundin mainio videoesityskin. Otamme mielellämme esimerkkejä lisää opiksi kaikille.

 

Osa aikatauluongelmista aiheutuu jopa rakennusvalvonnasta, jos siltä ei tule ajoissa rakennuslupaa. Viive voi olla kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Esimerkiksi koulurakennuksessa koulun alkamisaika tiedetään, ja se ei jousta.

”Valvonnan pitäisi siksi sitoutua sovittuun lupa-aikatauluun”, Mäkikyrö sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Laatuvirhe: Märän betonin päälle liimattu muovimatto aiheuttaa sisäilmaongelmia”

  1. Vai sentin viikossa kuivuu ? Olosuhteista riippumatta. Mitäpä jos lopetettaisiin tämän vanhan nyrkkisäännön käyttäminen. Kuivuu se betoni kun luodaan olosuhteet kuivumiselle ja annetaan aikaa kuivua.

  2. Betoni kuivuu, kuten kaikki muutkin materiaali, mikäli vallitsee olosuhteet joissa kosteus voi materiaalista siirtyä toiseen, esim. haihtumalla tai kosketuksen kautta jne.
    Tänä vuonna ei vaan ole ollut montaakaan päivää sellaiset kelit, että ilmaan olisi betonista siirtynyt kosteutta, eli betoni olisi ihan oikeasti kuivunut eikä vain makoillut mukavan kosteissa oloissa. Ilman suhteellinen kosteus huitelee järkyttävän korkealla ja silloinkin kun olisi otolliset olosuhteet betonilaatan kuivumiselle, on usein rakennustyömaalla menossa vaihe jossa mökkiin kannetaan tai valutetaan vettä sisään ja pidetään sisäilman kosteutta huipussaan (haihtuminen estetty rakenteellisesti pinnoittamalla tai koteloimalla rakenteita, sisätiloissa tasoitustyöt meneillään jne).

    Ennen vanhaan valettiin kesällä, sitten kuori umpeen, lämmitys päälle ja tuuletus, tuuletus ja tuuletus!

    Vanhaan tapaan Saksankielisissä maissa tämä paikoin vielä osataa, siellä suurimmassa osassa asuintaloista ei ole minkäänlaista ilmanvaihtoa tai korkeintaan liesituuletin ja wc:n poisto. Eikä tarvitakaan muuta, sillä asumisen perussääntöihin kuuluu, että lämmityskaudella jokaista asuntoa tulee asukkaan tuulettaa joka ikinen päivä 15min ajan. Näin vaihtaen ilma täysin, päästäen lämpö harakoille, vie se se lämmin sisäilma kosteuden mennessään, tilalle otettu kylmä ulkoilma lämmitetään ja siihen jälleen mahtuu sisätiloista kosteutta, joka jälleen huomenna päästetään lämmön mukana pois. Sikäläista kulttuuria ei tule asiassa muutoin ihannoida, sillä kaikki sellaiset tilat, joissa ei asuta, lämmitetä eikä tuuleteta, ovatkin sitten meille tuttua perunakellaria…

    Mutta mikäli olosuhteet eivät ole suotuisat, niin ei se betoni mihinkään kuivu, vaikka kuinka koittaisi kuivatella. Käykää katsomassa keskivertotyömaalla montako viikkoa se laatta oikeasti on kuivana. Kerrostalotyömaalla on kerroksissa vesisaavit ja -letkut, pestään, jälkihoidetaan, tasoitetaan ja sitten heti maalit päälle. Paras näkemäni on 8 viikkoa ontelolaataston pintalattian valun jälkeen asennettu muovimatto. Sitten porailtiin onteloita auki, laskettiin vettä saaveihin… Kukaan ei ihmetellyt kun matto sitten alkoi vaihtamaan väriä ja irtoamaan reunoilta. Huhhuhuh.

    Ilmeisesti on myös näyttöä, että betoni kuivuu vain ja tasan ylöspäin, eli ne haaveet alaspäin kuivuvasta pinnoittamattomasta laatasta alaslasketun tuuletetun alakaton yläpuolella voisi pikkuhiljaa unohtaa. Myös betonin kuivattaminen lämmittämällä yläpintaa on hidasta, sillä painovoima pidättelee vettä alapinnan tuntumassa ja kun kuivatus lopetetaan, materiaali tasaa kosteuden sekä imaisee vielä huoneilmasta oman takaisin.

    Keskimääräinen paikallavaletun kerrostalon holvi tarvitsee 37 viikkoa kuivatusta (vapaana KUIVISSA oloissa) ollakseen täysin kuiva. Toki täysin kuivaksi sitä ei tarvitse saada, mutta ei se myöskään kuivu niin kauan kun rakennuksessa on ilma täysin kosteaa, puhumattakaan että holvilla makaa lumi ja vesi solisee puroina holvilta toiselle.

  3. Oho Lujakin heräsi aiheeseen, kun joutui Hämeessä maksamaan yli miljoonan korvauksia omasta laadustaan (sairaalaan jäi märkiä rakenteita).

    Kosteusmittaukset pitää ulkoistaa rakennusliikkeiltä kokonaan pois koska siitä ei seuraa kuin sekundaa. Suuri osa isoistakin liikkeistä jättää huomioimatta tämänpäivän vaatimusten mukaisten kosteusmittausten kustannukset omissa urakoissaan. Muutamalla satasella pitäisi jonkun pätevän mitata suurikin kohde kuivaksi.. lue tilaajan osottamasta kohdasta. Rt-korin kosteusmittausohjeet ovat oikeasti rakentajille hebreaa. Rakennuttaja pitää velvoittaa tilaamaan oma, oikea asiantuntija, huolehtimaan kosteudenhallinnasta ja päällystettävyyden mittauksista.

    P.s tänään Lujan kohteella kaadettiin ämpärillä vettä vanhalle kuivalle betonille.. tulossa on tasoitteet heti huomenna… hyvä tulee! Oli siinä ämpärissä veden lisäksi hieman praimeriaakin.. Eli ihan sama onko vanha vai uusi kuiva runko, kosteudet on mitattava aina ennen päällysteen asennusta vaikka tulisi vain muutaman millin tasoitukset.

  4. Työmaalla ei useinkaan edes osata valita oikeita valumassoja kovettumisen ja kosteuden poistumisen kannalta. Lujuus tulee oikein, mutta työstettävyys voikin olla seuraavaksi merkittävin vaikutin. Valumassojea tilattaessa kysytään neuvoa betoniasemalta tilauksen vastaanottajalta, sekä valumiehiltä. Työmaaorganisaatiosta puuttuu korkeatasoinen betoniosaaminen, varsinkin kun kuivumiset pitäisi kireässä aikataulutilanteessa osata kytkeä jo etukäteen aikatauluihin sekä vallitseviin, päivittäin vaihtuviin kosteus- ja lämpöolosuhteisiin. Kun lopulta työmaalla ei välttämättä edes tunneta massojen tarkkaa kostumusta, niin kuinka siinä voisi hallita kuivumistakaan?
    Pintamateriaalit joudutaan asentamaan viimeistään sinä viimeisenä päivänä, jolloin se vielä aikataulun puitteissa mahdollista on, oli massat kuivia tai ei. Mittauspisteen valinnalla voidaan saada paperit kuitenkin näennäisesti kuntoon.

    1. Kirjoittaja on valitettavasti oikeassa.Betoniteknologinen tietous työmailla on huonoa. Valuista vastaavan tulisi ottaa valujen suunnitteluun mukaan aina rakennesuunnittelija sekä massan toimittaja,
      lisäksi materiaalitoimittaja, joka tuntee valun päälle mahdollisesti määritetyn pintauksen.
      Valuista vastaavan tulee olla koko työvaiheen ajan kohteessa valvomassa ,että tuotu massa on sovitun mukaista ja ettei esim. työryhmä ole laatua sotkemassa omin toimin, jotka helpottavat työtä!.

  5. Kaikki betoni pinnat tulisi kosteus mitata ennen pintojen päällystämistä. RH tulee olla alle materiaalivalmistajan antaman arvon alapuolella(max. 90%) arviointisyvyydestä, 0,2*d tai 0,4*d.

    Arvio sentti/viikko perustuu epä tieteellisyyteen. Esim. 90 mm maanvastaisen tb laatan peruskuivumisaika on 17 vk, RH 85 %, hyvissä kuivumisolosuhteissa.

    Työnjohtajien suorittamat mittaukset muiden töiden ohessa rahapulaan vedoten ei ole kovin luotettavia. Kolmannen osapuolen täytyy tehdä mittaukset, jääviydenkin vuoksi, vaikka litterat paukkuisivat.

  6. Menin rak.mestarina työmaalle -80 luvun alussa. Kohteen vastaava työnjohtaja opasti nuorta sanomalla, tulet huomaamaan että rakennusalalla työskentelee kahdenlaisia ihmisiä. On puhujia ja on tekijöitä. Tästäkin kostean betonin päälle pinnoittamisesta on puhuttu siitä asti. Ilmeisesti tekijät ovat häippässeet ajat sitten rakennusalalta ja nämä puhujat ovat enää jäljellä.

  7. Eko, Luoma ja äkkikiire puhuvat asiaa. Lisäksi toivon, että cm/viikko -heitto on toimittajan-, eikä Lujan päällikön suusta.

    Ennen kaikkea toivon koko toimialan ymmärtävän pinnoitushetken (aikataulun) olevan rakenneratkaisun, betonilaadun ja olosuhteiden funktio. Aikataulun laadinnassa pitää ottaa sopimukseen kirjatuista päivämääristä huolimatta kuivumisajat huomioon sellaisenaan. Ei aikataulun laadinta käsitä pelkästään työjärjestyksestä päättämisen. Vaan siinä on otettava kantaa sopimuksen mukaisen valmistumispäivän ja kuivumisaikojen välillä olevaan mahdolliseen ristiriitaan. Sopimuksen laatijoita ei voida olettaa tätä laskeneen.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi