Helsinki remontoi koulua vuosien ajan – Lopputulos: ”Laajoja mikrobivaurioita edelleen”

Helsinkiläisellä Vartiokylän ala-asteella selvitetään jälleen kerran laajoja sisäilmaongelmia. Nyt yhtenä vaihtoehtona puhutaan jopa kokonaan uuden koulun rakentamisesta. Mitään ei ole vielä päätetty.

Kiinnostavaksi tapauksen tekee, että saman rakennuksen sisäilmaongelmia on selvitetty vuosituhannen vaihteesta asti ja korjailtu kevyesti lukuisia kertoja.

HS kirjoitti korjausten toistumisesta tarkemmin vuonna 2017, jolloin koululla korjailtiin vuoden sisään jo toiseen kertaan samoja luokkia.

Tuolloin tehdyt korjaukset kaupunki julisti menestykseksi saman vuoden syksyllä. Sisäilmasta johtuva oireilu alkoi pian kuitenkin uudelleen. Vartiokylän tulokset ovat myös monia muita kaupungin kouluja heikompia sisäilmakyselyssä henkilökunnalle sekä THL:n kyselyssä oppilaille.

Koululaiset käyvät edelleen Vartiokylässä koulua normaalisti, joskin esimerkiksi erityisluokka ja iltapäiväkerho on tällä hetkellä siirretty pois niiden tavallisesti käyttämistä tiloista. Vanhemmille järjestettiin tiedotustilaisuus asiasta tiistaina ja heille on luvattu jonkinlaisia päätöksiä koulun kohtalosta huhtikuuhun mennessä.

”Tutkimusten perusteella ei vielä pystytä määrittämään tarvittavien korjausten laajuutta, vaan se tarkentuu, kun jatkotutkimukset ovat valmistuneet. Jatkotutkimusten on määrä valmistua maaliskuun aikana”, vastaa sähköpostitse Helsingin kaupunkiympäristön toimialan sisäilma-asiantuntija Anna Keskinen.

Koululle on tehty pieniä ensiaputoimenpiteitä, kuten puhdistettu ryömintätiloja rakennusjätteestä ja tiivistetty lattialuukkuja, jotta sisätiloihin ei kulkeutuisi epäpuhtauksia. Laajemmin uusista toimenpiteistä päätetään keväällä, jolloin myös selvitetään, siirretäänkö lapsia käymään koulua väistötiloissa.

Raportti: Laajoja mikrobivaurioita edelleen

Tuoreessa koko koulua koskevassa kuntoraportissa arvioidaan, että koulun ikää ei enää saada jatkettua pikkuremonteilla kuin muutamia vuosia. Laajan peruskorjauksen kustannukset pitää myös laskea tarkkaan, koska voi olla, että olisi jo halvempaa rakentaa kokonaan uusi talo.

Vartiokylän ala-aste on vuonna 1959 valmistunut matala rakennus. Vuosituhannen alussa koululla oireili moni. Vuonna 2005 alkoi remontti näiden ongelmien vuoksi, joskaan sekään ei ollut laaja peruskorjaus.

Oireilu alkoi uudelleen tällä vuosikymmenellä ja paheni, kun rakennus oli katto- ja julkisivuremontin vuoksi pitkään huputettuna 2015. Kaupunki aloitti siksi kesällä 2016 tiivistyskorjaukset. Niitä tehtiin vielä lisää seuraavana vuonna ja myös ilmanvaihto luvattiin säätää kuntoon.

Syksyllä viranomaiset hyväksyivät remontin onnistuneena.

Tammikuussa ilmestynyt tuore kuntoraportti kertoo, että pieleen meni sittenkin. Tuoreissakaan korjauksissa ongelmiin ei ole puututtu tarpeeksi laajasti eikä ilmanvaihtoon liittyviä suosituksia ole edes kaikkia toteutettu. Rakennuksessa on laajoja mikrobivaurioita edelleen, raportissa kerrotaan.

Raportissa arvioidaan, että koululle voitaisiin saada 1–5 vuotta lisää käyttöikää jatkamalla huolellisesti pieniä korjauksia.

Koulun pelastaminen käyttöön tulevinakin vuosina vaatisi sen sijaan niin isoa remonttia, että raportissa kehotetaan miettimään, onko tässä taloudellisessa mielessä järkeä.

”Tässä on tuhrattu viitisen vuotta pieniin asioihin”

Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Rantanen kertoo olevansa pettynyt. Hän ei ymmärrä, miten ”korjattu” koulu voi taas kerran olla tällaisessa kunnossa. Jos koulun laajaan peruskorjaukseen tai purkamiseen lopulta päädytään, sen saattaminen valmiiksi vie vuosia.

”On surullista, että tässä on tuhrattu viitisen vuotta pieniin asioihin, joista ei sitten ole ollutkaan apua kenellekään.”

Miten siis näin voi olla? Keskinen kirjoittaa, että aiemmin ei ole tehty yhtä kattavia tutkimuksia kuin nyt.

”Rakennukseen on tehty aiempina vuosina lähinnä paikallisia tutkimuksia silloisen tutkimustavan mukaisesti. Kuntotutkimukset kohdistuivat aiemmin usein jonkin yksittäisen tai paikallisen ongelman selvittämiseen, mikä ei anna tarkkaa kokonaiskuvaa rakennuksen kunnosta.”

Jatkotutkimuksissa käydään nyt siis läpi sekä vaurioita joita ei aiemmin ole tiedetty että sitä, ovatko aiemmin tehdyt tiivistyskorjaukset onnistuneet. ”Tutkimuksia koordinoi ja tuloksia tulkitsee tällä hetkellä poikkeuksellisesti kaksi kaupungin sisäilma-asiantuntijaa parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi”, Keskinen kirjoittaa.