Miten saadaan kuntiin terveitä tiloja – ei ainakaan nykyisin keinoin

Terveet tilat 2028 -hankkeen vuosiseminaari osoitti, että puhetta riittää näin vaalivuonna hyvästä sisäilmasta, mutta tietoa ja yhteistä näkemystä puuttuu valtavasti, jotta tilat saataisiin varmasti kuntoon.

Terveet tilat 2028 -hankkeen vuosiseminaari osoitti, että puhetta riittää näin vaalivuonna hyvästä sisäilmasta, mutta tietoa ja yhteistä näkemystä puuttuu valtavasti, jotta tilat saataisiin varmasti kuntoon.

Harva kehittämishanke on maassamme saanut niin juhlavan alun, kuin valtioneuvoston viime vuonna käynnistämä Terveet tilat 2028 hanke. Sen aloitti pääministeri Juha Sipilä aikoinaan eduskunnalle annetulla ilmoituksella.

Hanke, jolla on kestoaikaakin tavanomaista enemmän, kymmenen vuotta, on poikkeuksellisesti suoraan valtioneuvoston kanslian ohjauksessa. Siihen osallistuu tosin myös useita ministeriöitä ja tutkimuslaitoksia. Perustyötä tekevät THL ja TTL. Hankkeen tavoitteena on saada maamme pääasiassa kuntien omistuksessa olevat julkiset rakennukset terveiksi tiloiksi, joissa ei sairastuta eikä muutenkaan voida huonosti.

Muutos nykyiseen on valtava, sillä tunnetusti juuri nämä julkiset rakennukset, koulut ja hoitolaitokset etupäässä, kärsivät tunnetusti suurista sisäilmaongelmista. Eräänä keinona tässä nähdään hyväksi havaittujen toimintatapojen levittäminen kaikkiin kuntiin.

Hankkeen ensimmäinen vuotuinen foorumi pidettiin Helsingissä helmikuun lopulla.

Uskoako tällaisiin massiivisiin hankkeisiin?

Hanke on vasta alussa. Tilaisuus osoitti sen, että ratkaisevasti merkittävää uutta tietoa ei siinä vielä ole saatu.Ongelmat ovat vain lisääntyneet 2010-luvulla, vaikka isoja sisäilmatutkimuksia oli käynnissä jo vuosituhannen alussa.

Kiinnostava osa, vertailu Suomen ja ulkomaiden tilanteesta home ym. sisäilmaongelmien osalta valmistuu vasta syksyllä. Ja siinäkin vertailu keskittyy kustannussyistä vain kahteen maahan Ruotsiin ja Liettuaan.

Vastaavia toimia koulujen ja muiden julkisten tilojen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi on kuitenkin menossa monessa muussakin maassa.

Poliitikot ovat näin vaalivuonna ottaneet tällaisen ihmisille tärkeän asian vahvasti omakseen. Sen sai kokea selvästi foorumin alkupuolella. Kaunista puhetta riittää, mutta konkreettiset käytännön ratkaisut ovat vielä löytämättä.

Kunnilla on valtavia haasteita

Kuntien tilannetta selvitti FCG;n Esko Korhonen. Rakennuskantaa ja ongelmia on siellä tunnetusti paljon. Päiväkoteja on kunnissa lähes 2 miljoonaa kuutiometriä, erilaisia opetusrakennuksia yli 12 miljoonaa kuutiometriä ja hoitorakennuksia yli 7 miljoonaa kuutiometriä.

Kuntien resurssit vastata haasteisiin ovat hyvin erilaisia. Korhosen mukaan siellä tarvitaan paljon ohjausta ja vertaistukea. Ehkä alueellisia ja paikallisiakin hankkeita kannattaisi harkita. Korhonen korosti myös kuntien tilakannan sopeuttamista todellista tarvetta vastaavaksi.

Esille tuli myös eräiden kuntien hyvien käytäntöjen mallien laajentaminen. Oulussa kehitetty Kuivaketju 10 on muodostunut pohjaksi kansallisille toimille kosteusongelmien ratkaisemisessa. Ehkä siitä voisi kehittää Hyvä sisäilma 10 mallin yleiseen käyttöön?

Osaaminen on avainasemassa

Suuri merkitys on kuitenkin kuntien osaamisella, niin rakennuttamisessa, kuin kiinteistönpidossa. Osaamista tarvitaan suunnittelutoimistoista työmaille asti. Ja sen perusteena on koulutus. Tilannetta selvittivät Savonia ja Metropolia ammattikorkeakoulujen rakennusalan koulutusvastaavat Harry Dunkel ja Jorma Säteri. Kävi ilmi, että rakennusalalle koulutetaan vuosittain lähes 3000 henkilöä. Niistä suurin osa tulee juuri ammattikorkeakouluista.

Vaikeuksia on sielläkin, vaikka etenkin kosteudenhallinalle tärkeän rakennusfysiikan opetusta on pyritty kehittämään ja yhdenmukaistamaan. Kävi ilmi, että on vaikeaa saada oppilaita uudelleen aloitetulle rakennusmestarikoulutuslinjoille. Työskentely kylmässä, kosteassa ja tuulisella työmaalla ei houkuttele. Vanhempia ammattimiehiä, jotka ovat työmaiden olosuhteisiin tottuneet, on onneksi niille linjoille kuitenkin pyrkimässä.

Mutta ongelmia ei ratkaista vain tuoreita uusia voimia kouluttamalla. Haaste on suuri myös täydennyskoulutukselle. Sen järjestäminen on tosin vaikeaa. Jopa korkeakouluopettajien itsensä kouluttautumistarve tuntuu ylittävän kouluttautumishalukkuuden.

Hyvät puheet eivät riitä

Terveet tilat 2028 hankkeen ensimmäinen foorumi paljasti selvästi, että kokonaisuudessaan sisäilmaltaan kunnollisten tilojen kysymys vaatii kunnilta ja muilta tekijöiltä aivan uusia ratkaisuja suunnittelusta käyttöön ja ylläpitoon asti. Siinä eivät hyvätkään puheet eduskunnassa ja muualla auta. Tarjoaako tällainen ylhäältä johdettu hanke siihen kunnollisia käytännön ratkaisuja jäi ainakin hankkeen tähänastisten tulosten valossa vielä avoimeksi. Ehkä jatkossa, tulevien vuosien mittaan, hanke kehittyy käytännön kannalta tuloksellisemmaksi.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Miten saadaan kuntiin terveitä tiloja – ei ainakaan nykyisin keinoin”

  1. Ensin on opittava kilpailuttamaan. Sitten on opittava seuraamaan, valvomaan ja tilastoimaan. Sitten on vielä opittava ripustamaan rötöstelijät ”narun jatkoksi”. Ei se sen kummempaa vaadi.

  2. Päättäjätkin ovat hyvin keskinkertaista väkeä ja Vantaan tauti on mennyt Tuturun taudin ohi.

  3. Tutkimuksen arvoinen asia olisi tutkia miksi yritysten tilat on harvemmin ongelmaisia kuin julkisen? Onkohan ilmanvaihdon pitäminen päällä öisin & kesäisin selvitettävissä oleva asia. Kauppakeskuksissa tulee vesi katosta läpi mutta ei ne silti ihan homeessa ole. Joku opisto tutkimaan kun konsulttiosaaminen ei ole tätä jo ratkaissut. Ajattelis sen olevan kyllä/ei tyylinen ratkaisu johon – en tiiä. Mä pidän aina päällä ja maksan laskun.

    1. Tämähän ei pidä millään tasolla paikkaansa. Jos vertaat samanikäisiä yksityisten ja julkisten toimijoiden rakennuksia niin löydät ongelmia varmasti samassa suhteessa. Yksityisten tapauksissa vaan ei ole mitään syytä tuoda asiaa julkisuuteen, ja yritykset usein vain muuttavat toiseen vuokrarannukseen, jos se on mahdollista.

      Missä kauppakeskuksessa tulee vedet läpi katosta?

  4. Periaatteessa ongelmaan voi olla ohjaustekninen ratkaisu ainakin uusissa rakennuksissa, mutta se ei milloinkaan tarkastajien määräyksissä hyväksytyistä, mitä ilmeisimpien ratkaisujen suosimisesta johtuen, tule milloinkaan käyttöön. Vanhojen osalta tilanne on lohduton, koska painesuhteet ja lämpötilat menevät vain huonompaan suuntaan uusilla kojeilla. Suurin syy on se, että johtavien tarkastajien tausta on rakennepuolelta, jos he eivät saa edes omaa tonttiaan kuntoon, kuinka sitten teknisempää laiitteistopuolta.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi