Vantaan Jokiniemen koulun valkoisessa talossa on ollut sisäilmaoireilua ainakin vuodesta 2011 lähtien. Kuva: Sari Gustafsson

Kansallinen sisäilmaohjelma on hyväksytty – opettajilta heti vastalause ongelmien vähättelystä

Marraskuun alussa hyväksyttiin Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma vuosille 2018-2028. Ohjelman päätavoitteena on vähentää sisäilmaan liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja.

Kirjoittaja(t) Rakennuslehti

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos aloitti sisäilmaohjelman valmistelun viime vuoden keväänä muun muassa Työterveyslaitoksen kanssa.  Valmistelua edelsivät laajat kuulemis- ja keskustelutilaisuudet eri puolella Suomea ja pääministeri Juha Sipilän käynnistämä Terveet Tilat 2028 -hanke.

Marraskuussa alkaneen ohjelman raportin mukaan Suomi kuuluu sisäilmaongelmiin puuttumisen edelläkävijöihin niin tutkimuksen kuin ohjeistuksenkin suhteen. Suomessa altistutaan Euroopan keskiarvoa vähemmän rakennusten kosteusvaurioille sekä useimmille merkittäville sisäilman epäpuhtauksille.

Laajassa eurooppalaisessa ECRHS-tutkimuksessa vakioiduilla menetelmillä asiantuntijan arvioimat kosteus- ja homevauriot olivat yleisempiä Keski- ja Etelä-Euroopassa kuin esimerkiksi Pohjoismaita edustavassa Ruotsissa (Norbäck ym. 2017).

Vastaavalla tavalla vertailukelpoisia menetelmiä käyttävän HITEA-tutkimuksen mukaan Suomen ja Alankomaiden kouluissa oli vähemmän asiantuntijan toteamia kosteusvaurioita kuin Espanjassa (Haverinen-Shaughnessy ym. 2012).

Suomalaisissa kouluissa mitatut mikrobipitoisuudet olivat myös pienemmät kuin Espanjassa ja Alankomaissa mitatut pitoisuudet (Jacobs ym. 2014).

Sisäilmamme sisältää silti edelleen epäpuhtauksia, joiden vähentämiseen on syytä kiinnittää huomiota.

Ongelmatilanteiden hoidossa kohennettavaa

Raportissa todetaan edelleen, että sisäilman epäpuhtauksien hallinnassa, mahdollisten ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyssä, hoidossa sekä niistä viestimisessä on kohennettavaa. Sisäilman vaikutuksista terveyteen on tarjolla ristiriitaista tietoa ja hoito- sekä palvelupoluissa puutteita.

Sisäympäristöjen altistumisen ja terveysvaikutusten arviointia tulee kehittää edelleen. Esimerkiksi jonkinasteiset kosteusvauriot ja epäpuhtaudet ovat yleisiä kaikentyyppisissä rakennuksissa, mutta havaittujen kosteusvaurioiden ja monien epäpuhtauksien terveydellisen merkityksen arviointi on erittäin vaativaa.

Muun muassa mikrobialtistukselle ei ole terveysperusteisia raja-arvoja, joita voitaisiin käyttää arvioitaessa rakennuksiin liittyviä toimenpiteitä ja niiden kiireellisyyttä. Koululaisten sisäilmakyselyjen tulkinta ja käyttö on vakiintumatonta.

Parantamalla altistumisen ja terveydellisen merkityksen arviointia mahdollistetaan ongelmatilanteiden ja rakennuskannan rationaalinen hoitaminen siten, että käytettävissä olevat resurssit saadaan kohdennettua terveyshaittojen vähentämisen ja ennaltaehkäisyn kannalta tehokkaimmin, ja lisätään käyttäjien ja väestön luottamusta ongelmatilanteiden hoitoon ja sisäympäristöjen turvallisuuteen.

Sisäilmaohjelmassa tunnistettiin monia ongelmia. Keskeisintä on luottamus siihen, että korjaaminen onnistuu ja kaikki oirehtivat saavat asianmukaista hoitoa.

Oireilevien ja sairastuneiden potilaiden tilanne koetaan osin epätyydyttävänä. Puutteita ja kehittämistarpeita koetaan olevan esimerkiksi hoito- ja palvelupoluissa, diagnostiikassa ja hoidossa, oireilevia tukevissa toimintamalleissa, sosiaaliturvassa ja kuntoutumista tukevissa palvelukokonaisuuksissa. Lisäksi koetaan, että terveydenhuollon ammattilaisten tiedot ja taidot sisäympäristöissä oireilevien potilaiden kohtaamiseen ovat puutteellisia.

Ympäristöherkkyyden hoitoa tulee tutkia ja kehittää, koska siihen ei ole käytössä tehokkaita hoito- ja kuntoutusmuotoja.

Jaettu neljään osa-alueeseen

Kuten todettua, sisäilmaohjelmalla pyritään vähentämään sisäilman ja -ympäristön aiheuttamia terveyshaittoja. Ohjelma koostuu neljästä osa-alueesta.

Niiden tavoitteena on parantaa ymmärrystä sisäympäristöjen terveysvaikutuksista, sisäympäristöön liittyvien ongelmien hallintaa sekä oireilevien ja sairastuneiden hoitoa. Lisäksi tavoitteena on ylipäätään vahvistaa osaamista sisäympäristöasioissa.

Ohjelman toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen aikana vuosina 2018-2022 aloitetaan tärkeimmiksi tai vaikuttavimmiksi arvioidut toimet.

Tavoitteiden saavuttamista seurataan ohjelman aikana useaan otteeseen ja tuetaan aiheeseen liittyvällä tutkimuksella sekä selvityksillä. Ensimmäisenä ohjelmassa on sisäilmaongelmien nykytilan kartoitus ja vertailu muihin Pohjoismaihin. Kuntaliiton vastuulla on kartoittaa sisäilmaongelmaisten rakennusten osuutta julkisella sektorilla ja tehdä vertailua Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä. Alustavia tuloksia tästä SisäNyt-hankkeesta on tulossa helmikuussa 2019.

Hyväksytty kansallinen sisäilmaohjelma

Julkistamisen jälkeen sisäilmaohjelma on saanut  kritiikkiä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:lta. Se väitti, että ohjelmassa on vähätelty sairastuneiden määriä ja että ohjelma leimaa sisäilmasairastuneet luulosairaiksi.

Tässä THL:n vastaukset esitettyyn kritiikkiin:

• Ohjelmassa tunnistetaan, että sisäilman epäpuhtauksiin liittyy sairastumisen riski. Esimerkiksi kosteusvauriohin liittyy suurentunut riski sairastua astmaan, minkä vuoksi vaurioiden korjaamiseen ja ennaltaehkäisyyn pitää kiinnittää erityistä huomiota.
• Ohjelmassa haetaan apua, tukea ja ratkaisuja kaikille sairastuneille, oireileville tai haittoja kokeville, ei pelkästään ympäristöherkille. Ympäristöherkkyydestä kärsivien ryhmä on kuitenkin tärkeä siksi, että heille ei ole olemassa tehokkaita hoito- tai kuntoutusmuotoja.
• Järjestöjä on kuultu laajalti ohjelman valmistelun aikana ja palaute on huomioitu ohjelmassa. Koska valmistelussa on ollut mukana runsaasti eri tahoja ja erilaisia näkemyksiä, eivät kaikki yksittäisten toimijoiden näkemykset voi tulla täysin huomioiduksi.
• Ohjelman pohjana oleva tutkimusnäyttö perustuu kansainvälisiin ja kotimaisiin laadukkaisiin katsauksiin ja tutkimuksiin. Tutkimusnäytön arviointi ei ole mielipidekysymys vaan tiedeyhteisön tehtävä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kansallinen sisäilmaohjelma on hyväksytty – opettajilta heti vastalause ongelmien vähättelystä”

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi