Vantaan kouluissa kärsitään melusta, vilusta, pölystä sekä viemärin hajusta

Vantaan koulut ja päiväkodit ovat keskimäärin samassa kunnossa kuin muidenkin suomalaisten kuntien, selviää laajasta Vantaan kouluille ja päiväkodeille tehdyssä kyselyssä. Työntekijöiden antama kouluarvosana sisäilman laadulle oli 6,5.

”Sisäilma- ja olosuhdehaitat ovat yleisiä, mutta kosteusvauriot selittävät niistä vain pienen osa”, totesi tutkimusraportissa Turun yliopiston vastaava työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus.

Yleisimmät sisäilman olosuhdehaitat ovat Vantaalla melu, tunkkaisuus ja pöly.

Melusta koki haittaa 70 prosenttia vastaajista. Melun lähde ovat lapset ja toiminnat itsessään ja ongelmaa pahentavat kaikuvat kovat pinnat ja huono ääniergonomia. Ongelma voi vielä pahentua mikäli koulut jatkavat kielteistä suhtautumistaan muovimattoihin.

Yli puolet henkilöstöstä koki haittaa riittämättömältä tuntuvasta ilmanvaihdosta, tunkkaisuudesta tai pölystä. Huonepöly- ja varastopunkit ovat Putuksen mukaan mikrobeja voimakkaampia allergeeneja.

Vedosta, vaihtelevasta lämpötilasta ja kylmyydestä koki haittaa joka neljäs. Yli joka kolmas koki ilman kuivuuden haittaavana. Tätä selittää se, että kysely tehtiin talvella.

Viemärin haju yllätti

Melkein joka neljäs koki haittaa viemärin hajusta ja vajaa viidennes homeen hajusta tai muista epämiellyttävistä hajuista.

”Tulosten pohjalta voidaan jo tässä vaiheessa sanoa, että viemärikaasujen altistumiseen tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Tilojen meluisuus ja pölyisyys ovat myös asioita, joihin voimme omilla toimenpiteillämme nopeasti vaikuttaa”, tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius sanoo.

”Käyttäjien kokemat sisäilmahaitat ohjaavat, mihin kaupungin on suunnattava tarkemmat tutkimukset ja välittömät toimenpiteet, Wallenius sanoo tutkimuksen hyödyistä. Toisaalta viime syksynä Finnbuildissä hän huomautti, että ongelmakohteita korjataan perusteellisesti ja joidenkin mukaan liikaakin, kun suuren yleisön ja median näkemys on toinen kuin viranomaisten.

Kysely osoitti, että pelkästään rakenneteknisellä arviolla ei välttämättä tunnisteta kaikkia ongelmakohteita, joissa käyttäjien mielestä esiintyy sisäilman olosuhdehaittoja ja oireilua. Ongelmakouluksi vahvistuivat Jokiniemi, Kuusikko, Riihipelto/Veromäki ja Ruusuvuori. Näistä yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat jo olleet ennen kyselyä tiedossa. Kohteita, jotka vaativat välittömiä toimenpiteitä, on useita.

Kysely kertoo, että vain noin 10 prosenttia kouluista ja 15 prosenttia Vantaan päiväkodeista on käyttäjien arvion mukaan hyvässä kunnossa. Opettajat kokivat terveyshaitat vakavampina kuin alakoululaiset. Alakouluikäisistä 89 prosenttia koki terveydentilansa hyväksi. Henkilöstöstä näin koki 72 prosenttia.

Heikoiten vastauksia saatiin päiväkodeista ja Varian rakennuksista. Kyselyn perusteella sisäilmaongelmia saattaisi olla Varian rakennuksista Hiekkaharjun vanhassa osassa ja Koivukylässä Myyrmäki-kampuksella.

Rakennusten ikääntyminen heikentää sisäilmaa

Koettu terveydentila oli huonoin 1950-luvun koulurakennuksissa. Tosin niissäkin vain 8 prosentilla terveydentila oli huono. Vanhoissa koulurakennuksissa oli muita rakennuksia enemmän vetoa, kylmyyttä, tunkkaisuutta, riittämätöntä ilmanvaihtoa ja mikrobiperäisiä hajuja sekä pölyä. Uudemmissa kouluissa haittoja olivat lähinnä matala huonelämpötila ja lattioiden kylmyys sekä pöly.

Perusteellinen sisäilmakorjaus vähentää aineiston mukaan oireilua ja koettuja sisäilman olosuhdehaittoja. Osakorjaukset tai tiivistyskorjaukset eivät ole sitä välttämätttä tehneet.

Tilakeskuksen haastatteluissa tuli esiin useita kouluja, joiden korjauksia on jouduttu toistamaan tai käyttäjien ongelmat ovat jatkuneet tehdyistä korjauksista huolimatta.

Päiväkodeissa eniten oireita oli 1980-luvun rakennuksissa. Niitä vaivasi tunkkaisuus ja riittämätön ilmanvaihto. 1970-luvun rakennuksissa vaivana oli lattioiden kylmyys. Viemärin hajua havaittiin useimmiten 1970-luvun ja 1980-luvun rakennuksissa, mutta yllättävän paljon myös aivan uusissa päiväkodeissa.

Laajin koulukysely Suomessa

Tutkimus on laajin tähän mennessä tehty suomalaiskoulujen ja päiväkotien sisäolosuhteita, oireita, sairauksia ja haittatekijöitä kartoittava tutkimus. Kyselyyn vastasi 16150  henkilöä eli 38 prosenttia kyselyn saaneista. Joistakin päiväkodeista saatiin vain muutamia vastauksia. Tulosraportteja ei tehty niistä rakennuksista, joista saatiin vähemmän kuin 20 vastausta.

Henkilökunnasta kyselyyn vastasi yli 60 prosenttia. Heistä 84 prosenttia oli naisia. Naisilla koettu terveydentila oli merkitsevästi miehiä useammin alentunut.

Kyselyn mukaan hajusteherkkiä oli noin viidennes kaikista vastaajista, pesuaineista, ulkoilmasta ja pakkasesta oireilee noin reilu 10 prosenttia, sekä katupölystä lähes 30 prosenttia. Päiväkotityöntekijät, jotka työssään ovat eniten ulkona, oireilevat eniten ulkona luonnossa ja maatalouden rakennuksissa. Monissa työpisteissä työskentelevät oireilevat katupölystä ja ulkona pakkasella. Pesuaineista ja kemikaaleista oireilevia oli eniten alakoulujen työntekijöissä ja monissa työpisteissä työskentelevien joukossa.