Kokeile kuukausi maksutta

THL:n asiantuntija­ryhmä: ”Termille sisäilma­sairaus ei ole lääketieteellisiä perusteita”

THL:n sisäilma-asiantuntijaryhmän mukaan termiä ”sisäilmasairaus” käytetään väärin niin terveydenhuollossa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussakin.

Termejä sisäilmasairaus, hometalosairaus tai homesairaus ei tulisi käyttää terveydenhuollossa, lausuu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman asiantuntijaryhmä. THL tiedotti ryhmän kannanotosta torstaina.

Kannanotossa terveydenhuollon ammattilaisista koostuva asiantuntijaryhmä toteaa yhteiskunnallisen keskustelun sisäilmaoireista olevan sekavaa, sillä siinä käytetään termistöä, jolla ei ole lääketieteellistä perustaa.

Joistain sairauksista käytetään ryhmän mukaan termiä sisäilmasairaus, vaikka tosiasiassa sairaus voi olla jonkin muunkin tekijän aiheuttama.

”Esimerkiksi kodin kosteusvauriot lisäävät erityisesti lasten astmariskiä. Toisaalta tiedämme, että astmariskiin vaikuttavat lukuisat muutkin ympäristötekijät eivätkä kosteusvauriot ole erityisen voimakas riskitekijä näiden joukossa”, toteaa ylilääkäri Jussi Karjalainen tiedotteessa.

Jos astma on todella aiheutunut kosteusvauriosta aikuisiällä, ryhmä suosittelee käytettävän termiä ”aikuisiällä kehittynyt astma” termin sisäilmasairaus sijasta.

Asiantuntijaryhmän mielestä sisäilmasairaus termin käyttö antaa virheellisen kuvan siitä, että jotkut oireet aiheutuisivat yksinomaan sisäilmasta, vaikka sisäympäristöissä oireillaan monista syistä.

Se vaikeuttaa ympäristöherkkyydestä kärsivien potilaiden hoitoa ja kuntoutusta sekä niiden kehittämistä.

Ympäristöherkkyydellä viitataan toiminnallisiin häiriöihin, joiden keskiössä on epäpuhtauksiin liittyvät haitta- ja vaarakäsitykset, eivät sisäilman epäpuhtauksien biologiset vaikutukset. Oireilevien potilaiden tukemiseen ja hoitoon tulee kiinnittää huomiota.

”Oireet ovat kyllä todellisia, mutta niiden syntyyn vaikuttavat pääosin muut tekijät kuin sisäilman epäpuhtaudet. Tällöin on kyse toiminnallisista oireista, joiden helpottamiseen on saatavissa apua”, sanoo asiantuntijaryhmän jäsen, ylilääkäri Risto Vataja.

Ryhmä suosittaa, että tällaiset pitkittyneet toimintakykyä haittaavat oireet selvitetään terveydenhuollon ammattilaisten toimesta. Näin varmistetaan, että taustalla ei ole sairauksia.

Näihin sairauksiin liittyviä terveyshaittoja voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää suunnittelemalla ja rakentamalla rakennukset hyvin, käyttämällä ja ylläpitämällä niitä oikein sekä korjaamalla niissä havaitut epäpuhtauslähteet ja vauriot.

Kannanotossaan ryhmä kuitenkin vahvistaa tutkitun tiedon siitä, että laadukas sisäilma on tärkeä hyvinvointia lisäävä tekijä.

Esimerkiksi kuiva sisäilma tai huono ilmanvaihto voi aiheuttaa hengitystieoireita, silmäoireita, päänsärkyä ja väsymystä. Nämä ovat kuitenkin oireita, eivät sairauksia, ja yleensä ohimeneviä altistuksen loppuessa.

Oireita voi pahentaa virheellisestä tiedosta johtuva ylikorostunut vaaran tunne.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “THL:n asiantuntija­ryhmä: ”Termille sisäilma­sairaus ei ole lääketieteellisiä perusteita””

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat