Puurakentajat sanovat pärjäävänsä kustannuskilpailukyvyssä, jos pääsevät mukaan suunnitteluun – Onko näin todellisuudessa?

Puutoimijoiden mielestä puurakentamisen kustannuskilpailukyvylle on oleellista, että ne pääsevät hankkeisiin mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Edellyttääkö puurakentamisen menestys kilpailutuksissa kuitenkin esimerkiksi laatupisteytystä? (TEKSTIÄ KORJATTU KYMMENENNESSÄ KAPPALEESSA VERKKOSAAREN JA HOPEALAAKSON PÄIVÄKOTIEN KUSTANNUSTEN OSALTA)

Rakennuspartion ehdotus "Taapelit" osallistui Helsingin kaupungin kilpailutukseen Verkkosaaren päiväkodista vuonna 2019. Havainnekuva: Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä / Rakennuspartio

Rakennuspartio toimii tällä hetkellä pääurakoitsijana Helsingin Kruunuvuorenrantaan clt:stä toteutettavassa Hopealaakson päiväkodissa ja alkaa ensi vuonna rakentaa samoin clt:stä Helsingin Kalasatamaan Verkkosaaren päiväkotia. Helsinki kilpailutti nämä molemmat päiväkodit samalla hankinnalla ja SR-urakoina, ja Rakennuspartion ehdotukset voittivat tämän kilpailun.

Molemmissa hankkeissa puutuoteosatoimittajana on kokenut alan yhtiö Puurakentajat Group (ent. Kuninkaankylän Puurakentajat). Yhtiön toimitusjohtaja Mikko Leino pitää SR-tyyppistä urakkamallia oleellisena puurakentamisen kustannuskilpailukyvylle.

”Kustannuksissa olennainen tekijä on, missä kohtaa toimija tulee mukaan. Nämä kohteet ovat SR-kohteita, eli olemme päässeet alusta asti vaikuttamaan siihen, mikä on jänneväli ja rakennetyyppi. Se on hirveän tärkeätä. Kunnissa tällä hetkellä käytössä oleva perinteinen hankintamalli ei palvele puurakentamista riittävällä tavalla. Hankinnoissa pitäisi olla enemmän SR-kohteita”, Leino sanoi Stora Enson 9. joulukuuta järjestämässä webinaarissa.

Puutuoteosakaupassa yhtiö on vahvasti mukana suunnittelemassa betonista ylöspäin. Leinon mukaan tämä mahdollistaa saada puusta irti kaikki hyödyt. Hänen mielestään usein hankinnoissa käytettävä neliöhintalaskenta ei sen sijaan palvele kokonaistaloudellisuutta.

”Hankintaprosessissa pitäisi päästä jollain tavalla siihen, etteivät kunnat pilkkoisi urakoita niin pieniin osiin ja kilpailuttaisi niitä kaikkia erikseen ja sitten alistaisi niitä myöhemmin pääurakalle. Meidän kokemuksen mukaan se ei ole koskaan ollut kustannustehokas tapa. Näen, että paras on SR-tyyppinen ratkaisu”, Leino sanoo.

”Puurakentaminen ei ole kalliimpaa, vähän tietysti riippuu, kuka sen tekee”, hän vielä päättää.

Myös Stora Enso on mukana Hopealaakson päiväkotihankkeessa clt-toimittajana. Yhtiön liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhanen on samoilla linjoilla Leinon kanssa.

”Puurakentaminen on kustannuksiltaan verrattain kilpailukykyistä jo tänä päivänä, kun päästään vaikuttamaan suunnitteluratkaisuun ja ohjaamaan materiaalivalintoja sekä saadaan hankkeeseen kytkettyä osapuolia, joille puu on tutumpi materiaali kuin ensimmäistä kohdettaan suunnitteleville. Tällöin puusta saadaan kaikki hyöty irti ilman, että siellä on ylimitoitettuja rakenteita, höyrysulkumuoveja ja muita. Silloin olemme kustannuksiltamme vähintään samalla tasolla kuin perinteinen rakentaminen ja joissain kohteissa olemme olleet jopa kustannuskilpailukykyisempiä”, Kauhanen sanoi.

Kyseisissä Verkkosaaren ja Hopealaakson päiväkotien kilpailutuksissa Rakennuspartion ehdotukset Puutarhassa ja Taapelit olivatkin hintatarjousten osalta halvimpia. Helsingin kaupungin pöytäkirjoista ilmenee, että Rakennuspartion urakkatarjous oli 19,88 miljoonaa euroa, kun SRV:n tarjous oli tasan 20 miljoonaa euroa ja Firan tarjous 21,59 miljoonaa. Toisaalta pöytäkirjoista ilmenee myös, että Rakennuspartion ehdotusten elinkaarikustannukset olivat kolmesta kilpailutuksen toiseen vaiheeseen päässeestä ehdotuksesta selvästi suurimmat. Molemmissa Rakennuspartion ehdotusten elinkaarikustannukset olivat vajaat 17 prosenttia kalliimmat kuin halvimman ehdotuksen.

Puurakentamiseen erikoistunut Arkkitehdit Frondelius+ Keppo+Salmenperä oli mukana suunnittelemassa näitä Rakennuspartion voittaneita ehdotuksia Verkkosaaren ja Hopealaakson päiväkotien kilpailutuksessa. Arkkitehtitoimiston hallituksen puheenjohtaja, arkkitehti Juha Salmenperä korostaa laatupisteiden merkitystä niissä julkisissa hankinnoissa, joissa puurakentaminen on menestynyt.

”Näissä kohteissa, joissa olemme olleet mukana, laadun painoarvo hankinnoissa on nostettu korkeammalle kuin hinnan. Se kertoo tietenkin siitä, että tilaajalla on jo tietty tahtotila panostaa hankkeeseen muutoinkin kuin halvimman investointikustannuksen kautta”, Salmenperä sanoi.

Hänen mukaansa osa yhtiön hankkeista on kuitenkin ollut myös sellaisia, joissa puu on tullut rakennusmateriaaliksi suunnitteluprosessissa arkkitehdin kautta, eli tilaajalla ei ole etukäteen ollut nimenomaista ajatusta rakentaa puusta.

Turun Linnanfälttiin jo monta puukerrostaloa rakentaneen NCC:n toimihenkilöt kertoivat aiemmin syksyllä, että sen tyyppisessä rakentamisessa puurakentaminen on 10–20 prosenttia kalliimpaa kuin betonirakentaminen. Eli vaikka yhtiölle on kertynyt jo harjaantumistakin samalla alueella puurakentamisesta, silti se häviää yhä selvästi betonirakentamiselle kustannuksissa.

”Mielestäni Linnanfältin tyylisissä taloissa se (kustannusero) on 10–20 prosenttia. Jos ajatellaan hyvin perustasoista rakentamista ja voidaan tehdä pulpettikattoinen luhtitalo, puurakentaminen ei välttämättä enää ole kalliimpaa, mutta keskimäärin se on kalliimpaa”, kaikissa NCC:n Linnanfältin kohteissa työpäällikkönä toiminut Jari Granqvist kertoi tuolloin Rakennuslehdelle.

Myös esimerkiksi Kuopioon parasta aikaa massiivipuurunkoista kerrostaloa rakennuttavan Y-Säätiön projektipäällikkö Riku Lehtiö sanoi lokakuun lopulla Metsäkeskuksen verkkosivujen jutussa, että puurakentamisen kustannuskilpailukyvyssä riittää vielä tekemistä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 11 kertaa

11 vastausta artikkeliin “Puurakentajat sanovat pärjäävänsä kustannuskilpailukyvyssä, jos pääsevät mukaan suunnitteluun – Onko näin todellisuudessa?”

  1. Ollaan edelleen aivan väärässä aiheessa, kun pitäisi keskustella siitä, onko puurakentaminen laajemmassa mittakaavassa edes perusteltua laajemmin Suomen kiinteistövarallisuutta ja sen ylläpitoa ajatellen. Nyt olisi lobbaamisen sijaan syytä hypätä yhtä porrasta laajempaa otsikkoon.

    Esimerkiksi nykyisissä puukerrostalojen toteutusmuodoissa on sellaisia versiointeja, että niiden pitäisi olla minimissään 25%;a edullisempia tiilivuorattuihin betonikerrostaloihin verrattuna, niin laadullisesti, elinkaarta ajatellen kuin tuotantoteknisestikin, jotta ne olisivat edes verrannollisia.

    Ohjaako politiikka nyt liian voimakkaasti rakennusalaa? Eilinen päivä Suomalaisessa politiikassa osoitti sen, että ei olisi syytä päästää sitä yhtään enempää rakennusalalle, sitä on ollut tähän asti jo aivan riittävästi, liikaakin. Ollaan rehellisiä, siitä rakennusala hyötyy eniten, säilyttää myös kasvonsa pitkässä juoksussa parhaiten.

  2. Varmaan pääsevät, jos saavat alentaa laatutason nollan alapuolelle ja suunnittelussa yrittävät vaikuttaa siihen, että suunnittelija poikkeaisi laeista ja asetuksista omalla nimellään. Kotimaisten urakoitsijoiden bravuuriväite kuuluu että he tietävät kaiken mututuntumalla ja kaikki muut ovat väärässä.

  3. Verkkosaaren ja Hopealaakson päiväkotien SR-kilpailutuksissa tarjousten arviointiperusteina oli laatu ja hinta, joista kummankin osuus oli yhtä suuri (50%). Jutussa mainitaan, että Rakennuspartion ehdotukset Puutarhassa ja Taapelit olisi voittanut nimenomaan laatupisteiden ansiosta. Todellisuudessa ehdotukset Puutarhassa ja Taapelit voitti kilpailutuksessa sekä laatuarvioinnin että hinta-arvioinnin. Laatuarvioinnin kriteerit oli jaettu toiminnallisiin ominaisuuksiin (17%), kaupunkikuvaan ja arkkitehtuuriin (17%) sekä teknisiin ominaisuuksiin ja elinkaarikestävyyteen (15%), ja ne arvioitiin pistein 0-5. Puutarhassa ja Taapelit sai laatuarvioinnista kilpailun parhaat pisteet (4,19).

    Hintatarjousten arvioinnissa periaatteena oli, että alin hintatarjous sai viisi (5) pistettä ja muut tarjoajat alimman ja tarjoajan oman tarjouksen suhteessa kertaa viisi (5) pistettä. Tarjoajat olivat toimittaneet päiväkodeista yhden urakkatarjoushinnan, jossa oli yhteenlaskettuna kummankin päiväkodin suunnittelu ja toteutus. Hintatarjousten perusteella parhaat pisteet sai Puutarhassa ja Taapelit (5 pistettä), jonka hinta oli kilpailun edullisin.

    Kaikki päätösasiakirjat ovat julkisia ja luettavissa Helsingin kaupungin sivulta: https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2018-012126/u5110520010vh1-2019-14/

    Tosin kun jutussa todetaan, Verkkosaaren ja Hopealaakson päiväkotien SR-kilpailussa voittaja oli sekä laatupisteiltään paras että kustannuksiltaan edullisin.

    1. Hinnan arviointi on aika helppoa, jos tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Mutta mennään sitten tähän laatuun, jota voi arvioida melko usein, melko vapaasti, tarvittua lopputulosta (toimintatapaa) tavoitellen.

      Jos rakennuslehdessä Pelle puurakentaja on kirjoittanut artikkelin puu pelastaa maailman ja on sisäilmalle 70%;a parempi vaihtoehto kuin mikään muu, vaikka onkin kipsilevyn takana piilossa, voidaanko tätä käyttää faktana ja kriteerinä kilpailussa laatuominaisuutta tältä osin tarkasteltaessa.

      Tilaajina on useasti henkilöitä, jotka ovat melko hyvin vietävissä, joskus jopa ostettavissa.

      Itse julkista hankintaa tehneenä ja sivusta seuranneena tiedän, että joskus kilpailutus on ollut tarkoitushakuista. Nykyinen puurakentaminen voisi olla tyypillinen asian edistämiskohde. Jatkossa oikeusasteelta odotetaan säntillistä toimintaa, kun ensimmäisiä puurakentamisen juttuja tulee ratkaistavaksi.

    2. Kiitos Antto tarkkaavaisuudestasi!

      Olin epähuomiossa katsonut pöytäkirjoista elinkaarikustannuksia enkä urakkatarjouksia. Katsottuani nyt pöytäkirjoja tarkemmin Rakennuspartion hintatarjoukset tosiaankin olivat kolmesta tarjouksesta edullisimmat. Sen sijaan elinkaarikustannuksissa Rakennuspartion ehdotukset hävisivät kahdelle muulle ehdotukselle.

      Olen nyt korjannut jutun kymmenettä kappaletta, joissa kerrotaan näiden päiväkotien kustannuksista. Pahoittelen vielä virhettä.

  4. Aika yksinkertainen tapa viedä yksinkertainen tilaaja kuseen, lopputulos ei taatusti ole suunniteltua muistuttava, mutta tilaaja ei alilaadusta mitään kostu.

    ”Hankintaprosessissa pitäisi päästä jollain tavalla siihen, etteivät kunnat pilkkoisi urakoita niin pieniin osiin ja kilpailuttaisi niitä kaikkia erikseen ja sitten alistaisi niitä myöhemmin pääurakalle.

  5. Tilaajan laatuarviossa sisäilmakin mainitaan kerran, clt-levyjen ansiosta hyväksi, huh-huh, mitä roskaa.

  6. Kommaribyrokraattikaavoittajat ja virkaloiset uskovat konsulenttien arpomiin numeroihin, jotta voivat helpoiten luistella vastuusta.

  7. Rakennusalan pitäisi aikuisten oikeasti katsoa peiliin, onko ala joukko ”Vihreitä kansanedustajia”.

    Uskottavuus täytyisi pystyä luomaan ja säilyttämään.

    Jätetään ryhmähali enemmän lahkon edustajille.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat