Kannattavuuttaan parantanut Consti lähtee uudisrakentamiseen

Korjausrakentajaksi profiloitunut Consti lähtee uuden strategiansa myötä myös uudisrakentajaksi. Siihen luo edellytyksiä yhtiön käänteen onnistuminen. Vaikka korona vaikeutti joitakin korjaustöitä, joiden johdosta liikevaihto ja tilauskanta laskivat vuonna 2020, paransi Consti merkittävästi kannattavuuttaan.

Toimitusjohtaja Esa Korkeela sanoo, että Consti lähtee maltillisesti uudisrakentamiseen uuden strategiansa myötä. Siinä lähdetään asiakkaiden paremmasta palvelusta. Uudisrakentamisella vastataan tärkeiden asiakkaiden tarpeisiin erityisesti pääkaupunkiseudulla ja joillakin valikoiduilla alueilla. Tavoitteena on, että uudisrakentamisen osuus olisi 10-15 prosenttia vuonna 2023.

Korjaamiseen liittyy Korkeelan mukaan usein lisä- ja täydennysrakentamista, missä Constikin haluaa olla mukana. Tällä hän tarkoittaa toimitilahankkeita ja julkisia hankkeita, mutta ei asuntorakentamista.

Constin käänteen onnistuminen ja parantunut tuloskehitys antavat tähän mahdollisuuksia.

Constin liikevaihto laski viime vuona 12,8 prosenttia ja oli 274 miljoonaa euroa. Liiketulos  parani ja oli 8,2 (4,6) miljoonaa euroa. Liiketulosprosentti kasvoi 3,0 prosenttiin liikevaihtosta (1,5 %)-

Tulos yli kaksinkertaistui ja oli 5, 7 miljoonaa euroa (2,7). Vapaa kassavirta kasvoi selvästi ja oli 18,3 (4,0) milj. euroa.

Tilauskanta laski 4,3 prosentilla ja oli 177,9 miljoonaa euroa.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto ja liiketulos pysyivät vertailuvuoden 2019 tasolla. Liikevaihto oli 78,1 miljoonaa euroa ja liiketulosprosentti 3,8 prosenttia.

Ohjeistus konsernin näkymistä vuodelle 2021:

Yhtiö arvioi, että sen koko vuoden 2021 liiketulos on 7-11 miljoonaa euroa. Covid-19-pandemiaan liittyvistä epävarmuustekijöistä johtuen vuoden 2021 tulosohjeistuksen vaihteluväli on suuri.

Esa Korkeela perustelelee ohjeistuksen väljyyttä koronatilanteen aiheuttamalla epävarmuudella. Viime keväänä korona lykkäsi taloyhtiöiden päätöksiä ja tänä keväänä on vielä samanlaisia riskejä. Siksi Consti ei asettanut liikevaihdon kasvutavoitetta kuluvalle vuodelle ja liiketuloksen kasvussakin on iso haarukka.

Tämän vuoden kesäkuussa Consti odottaa välimiesten päätöstä Sr Gerorge-hotellin kiistasta. Pelkät välimieskulut ovat jo olleet yli miljoona euroa.

Vaikka markkinatutkimuslaitokset odottavat korjausrakentamisen kasvavan vuonna 2021, pandemian uudet aallot ja sulkutoimet ovat kuitenkin mahdollisia. Koronakriisin merkittävimmät lyhyen aikavälin epävarmuudet liittyvät yhtäältä käynnissä olevan työkannan toteutusedellytyksiin sekä toisaalta lyhyen aikavälin kysyntänäkymiin. Lyhyen aikavälin kysyntänäkymiin luo edelleen epävarmuutta joidenkin neuvotteluvaiheessa olevien hankkeiden mahdollinen siirtyminen eteenpäin sekä päätöksenteon lykkääntyminen.

Constin strategiapäivitys kaudelle 2021-2023 käynnistettiin vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä. Strategian mukaisia numeerisia tavoitteita ovat markkinoita nopeampi liikevaihdon kasvu, liikevoittomarginaali yli 5 prosentin, kassavirtasuhde yli 90 prosenttia, nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhde alle 2,5 kertainen. Lisäksi tavoitteena on jakaa osinkoa vähintään 50 prosenttia tilikauden voitosta.

Analyytikot yllättyivät tuloksesta

Inderes yllättyi Constin tuloksesta postiviivisesti.

”Consti raportoi perjantaina aamulla selkeästi odotuksiamme paremman Q4-tuloksen. Yhtiön liikevaihto oli vertailukauden tasolla ylittäen ennusteemme ja tulos myös nousi vertailukaudesta vastoin odotuksiamme.

Koko vuoden vahvan tuloksen ja kassavirran ansiosta osinkoehdotus nousi myös selvästi vertailukaudesta ylittäen ennusteet. Tuloskäänne näyttäisi siis jatkuvan sangen vahvasti.

Osinkoa ehdotetaan maksettavaksi 0,40 euroa per osake, mikä tarkoittaa noin 3,6 %:n osinkotuottoa torstaisella päätöskurssilla.

Liikevaihdon tasoon vaikutti Julkinen-toimialan kasvanut liikevaihto ja vahva tilauskanta sekä pääkaupunkiseudun Talotekniikka-toimialan volyymien nousu.

Varovainen ohjeistus ja epävarmuudet hieman latistivat muuten hyvän raportin antia.”

Pörssissä Constin osakekurssi nousi yli kuusi prosenttia (klo 11:25), kun sekä YIT:llä että SRV:llä tulosjulkistuksia seurasi merkittävä kurssilasku.

Toimitusjohtaja Esa Korkeelan kommentti

”Tilikauden liiketuloksemme parani kvartaaleittain loppuvuotta kohden ja oli selkeästi vertailukautta parempi. Kaikki toimialamme tekivät voitollisen tuloksen tilikaudelta 2020. Suorituskykyämme tukivat edellisvuonna toteutettu organisaatiouudistus ja käänneohjelma sekä liiketoiminnan kustannusten joustavuus volyymimuutoksiin nähden.

Constin toimitusjohtaja Esa Korkeela on tyytyväinen käänteen onnistumiseen. Hyvä signaali tästä on, että pieni (3,2 miljoonaa euroa), mutta korkeakorkoinen hybrdilaina voidaan maksaa pois maaliskuussa. Näkymät vuodelle 2021 ovat koronan vuoksi kuitenkin vielä sumea. Korkeela pitää kestämättömänä esimerkiksi sitä, että virolaiset voisivat kovin pitkäksi ajaksi jäädä Suomeen käymättä kotonaan.

Koronaviruspandemian (COVID-19) kasvattama epävarmuus heijastui vuonna 2020 sekä liikevaihdon että saatujen tilausten kehitykseen. Koronakriisin seurauksena osa suunnitelluista korjaushankkeista siirtyi eteenpäin. Taloyhtiömarkkinassa hankkeiden siirtymiseen vaikutti päätöksenteon lykkääntyminen. Toimitilojen korjaus- ja muutostöissä kysyntä heikentyi erityisesti toimialoilla, jotka ovat kärsineet koronasta eniten. Toimintaympäristön kasvaneesta epävarmuudesta huolimatta projektimme etenivät pääosin suunnitellusti ja saimme varmistettua niiden häiriöttömän toteutuksen tilikauden aikana.

Katsauskauden lopulla käynnistimme työn strategiamme uudistamiseksi. Uusi strategiamme vuosille 2021-2023 perustuu asiakaslähtöisen organisaatiorakenteemme täyden potentiaalin hyödyntämiseen. Toimialakohtaisesti laadittu strategiamme painottaa houkuttelevien kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä nykyisissä liiketoiminnoissamme sekä asiakkaillemme luotavan arvon laajentamista. Vastataksemme kokonaisvaltaisemmin asiakkaidemme tarpeisiin tulemme jatkossa tarjoamaan valikoidusti myös uudisrakentamisen palveluita.

Koronaviruspandemia aiheuttaa edelleen epävarmuutta rakentamisen ja talotekniikan lyhyen aikavälin kysyntänäkymiin. Vuonna 2021 tulemme keskittymään liiketoimintamme suorituskyvyn varmistamiseen sekä uuden strategiamme toteutukseen. Näkyvyys tilikaudelle 2021 on rajallinen, mutta pyrimme jatkamaan vakaata tuloksentekoa myös vuoden 2021 aikana.”

Esa Korkeela sanoi tilinpäätösinfossa, että rakentamisen pelikenttää muuttaa nyt erityisesti (kansainvälisten) suunnittelutoimistojen voimakas kasvu. Ne haluavat ottaa isomman roolin rakentamisessa. Consi ei halua jäädä sivuun katsomaan sitä, kun suunnittelutoimistot keskustelevat tilaajien kanssa vaan Consti haluaa päästä näihin hankkeen alkuvaiheen keskusteluihin mukaan. Erikoisurakoitsijoilla on hänen mukaansa paljon annettavaa suunnitteluvaiheessa. Se edellyttää kuitenkin, että Consti parantaa kyvykkyyttään suunnittelun ohjauksessa ja tietomallinnuksessa. Talotekniikassa Consilla on jo vahvaa suunnitteluosaamista.

Consti arvioi, että suurten suunnitttelutoimistojen roolin kasvu rakentamisketjussa pakottaa Constin kehittämään omaa suunnittelunohjaustaan. Tahtituotannon kehittäminen korjaamisessa puolestaan etenee käsi kädessä esivalmistusasteen lisäämisen kanssa.

Korjausrakentamisen markkina kasvaa

Constin tilinpäätöksessä arvioitiin korjausrakentamisen markkinoiden kehitystä vakaaksi, vaikka viime vuonna koronan vuoksi kasvu jäikin pitkän aikavälin trendistä. Julkisten rakennusten korjaaminen oli kuitenkin niin vilkasta, että Consti joutui loppuvuonna jättämään hankkeita tarjoamatta resussipulan vuoksi. Nyt se on helpottunut.

Ammattimaisen korjausrakentamisen arvo vuonna 2020 oli lähes 14 miljardia euroa, josta asuinrakennusten osuus oli 8,0 miljardia. Markkina kasvoi 0,5 prosenttia. Valtaosa korjausrakentamisesta kohdistuu kerros- ja rivitaloihin.

Rakennusteollisuus RT:n ja Euroconstructin ennusteen mukaan korjausrakentamisen markkinan arvioidaan kasvavan noin prosentin vuonna 2021. Eurocontruct arvioi korjausrakentamisen vuosittaisen kasvun pysyvän noin 1,5 prosentissa vuosina 2022 ja 2023.

Korona siirsi taloyhtiöiden päätöksentekoa ja koronapandemia vaikutti enemmän korjausrakentamiseen kuin uudisrakentamiseen, sillä osa erityisesti isoista taloyhtiöistä siirsi korjaushankkeiden päätöksentekoa.

Myös toimitilojen korjauskysynnän arvioidaan heikentyneen koronan vuoksi, ja epävarmuus tilatarpeiden muutoksista heikentää liike- ja toimitilojen korjaustarpeiden ennustettavuutta myös pandemian jälkeen. Muiden tilojen korjausrakentamisen odotetaan palaavan kasvu-uralle jo vuonna 2021.

Työmailla pandemiarajoitukset ovat jonkin verran vaikeuttaneet ulkomaisen työvoiman liikkuvuutta ja lisänneet tarvetta toimenpiteille, joilla varmistetaan sekä henkilöstön että tilojen käyttäjien turvallisuus. Tilojen käyttäjien turvallisuus korostuu korjausrakentamisessa, jossa tilat ovat usein remontin ajan ainakin osittain asiakkaan käytössä.

Julkisivukorjausten tarve kasvaa. Korjaustarvetta kasvattaa Suomessa ensisijaisesti rakennuskannan ikä. Asuinrakentaminen oli kiivaimmillaan 1970-luvulla, ja tuon ajan rakennusten talotekniikka, julkisivut ja rakenteet vaativat nyt perusteellisia korjauksia. Kun tarkastellaan huoneistoalaan suhteutettua korjausten arvoa, 1960-luvulla rakennettuja taloyhtiöitä on kuitenkin korjattu tähän asti eniten. Ne ovat selkeästi suurin ryhmä erityisesti talotekniikkakorjauksissa.

Nopeimmin korjausrakentamisessa ovat lisääntyneet talotekniikkakorjaukset, kuten käyttövesi- ja viemärikorjaukset, lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytys- ja sähkösaneeraukset. Niiden osuus on ollut viime vuosina lähes puolet kaikista taloyhtiöiden korjauksista. Talotekniikkakorjauksista noin 70 prosenttia on putkiremontteja.

Toiseksi suurin korjauskohde on ulkopinnat ja rakenteet, joiden osuus on lähes 40 prosenttia. Taloudellisista syistä julkisivukorjauksia on jouduttu monissa asunto-osakeyhtiöissä siirtämään putkiremontin tieltä. Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin mukaan kerrostaloyhtiöissä on nyt meneillään lähes saman verran sekä julkisivu- että vesi- ja viemärikorjauksia, ja barometrin mukaan lähivuosien korjaustarve painottuu yhä vahvemmin julkisivuihin.

Korjausrakentamisesta noin viidennes on ylläpito- ja huoltokorjauksia.

Korjausrakentamisen tarvetta ylläpitää lisäksi liike- ja toimistorakentamisen korjaustarpeiden kasvu. Liike- ja toimistorakentaminen oli Suomessa erityisen vilkasta 1980-luvulla ja myös 1990- ja 2000-luvun alkuvuosina suhteellisesti vilkkaampaa kuin asuinrakentaminen. Tuon ajan kiinteistöt eivät useinkaan vastaa tämän ajan tarpeita, minkä lisäksi koronapandemian kiihdyttämä etätyön ja verkkokaupan kasvu asettavat uusia haasteita tilojen tehokkaalle käytölle.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää rakennuksilta muun muassa EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaista parempaa energiatehokkuutta, jota edistetään muun muassa talotekniikalla ja julkisivukorjauksilla. Ilmastonmuutoksen tuomiin säävaihteluihin sopeutuminen puolestaan edellyttää erityisesti julkisivujen huolellista kunnossapitoa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 10 kertaa

10 vastausta artikkeliin “Kannattavuuttaan parantanut Consti lähtee uudisrakentamiseen”

  1. Miten se nyt Consti uudisrakentamiseen, kun ei korjausrakentaminenkaan aina niin suju.

    1. Et tainnut lukea otsikkoa pidemmälle.

      1. No luit tai et, niin Rakennuslehden taholta ihan kivaa kaverin komppaamista silti, koska Korruptio-Suomessahan kaikki nuo edunsaajat ovat aina samassa veneessä. Ja rakennusalahan se, jos joku, se vasta mädäntynyttä onkin, joten Nimettömän kommenttihan lähinnä heijasti tätä nykyistä valitettavaa status quo:ta.

        Ikävää, mutta minkäs teet.

        1. Tää on niin hyvä😂 Ensimmäinen kommentin ymmärtää jotenkin laatuun liittyvänä, toisen vielä perusteltuna kannanottona ja vinkkinä siihen, että lue koko juttu, mutta kolmas jo sitten hyppää junasta kokonaan ”Rakennuslehden taholta”, ”Korruptio-Suomessahan kaikki nuo edunsaajat…”, ”.. mädäntynyttä..” Yhtä tipahtaneena voisi kysyä, onko Consti kaikkea tuota 😂

          1. Constiin sen enempää kantaa ottamatta, rakennuslehden taholta komppaaminen on kyllä melko runsasta ja painottuvaa. On kuitenkin selvää, että jotain heidänkin on kirjoitettava jotta lehti tulee ylläpidetyksi. Onko sitten niin, että on paljon helpompaa tehdä niin kuin valtaosin muu media, pitää piirin puolia ja/tai ilmaisella lounaalla kumarrusleikkiä. Medialla on valtaa.

            Hyviä sunnuntaijuttuja rakennuslehti joka tapauksessa tekee, kaiket päivät. Niissä on paljon hyvää informatiivista ja kepeää luettavaa. Kohderyhmä ketkä juttuja pääosin lukee ovat kuitenkin alan harrastajista koostuvaa, tälle kohderyhmälle toimitusjohtajien harrastukset, Skanskan eettiset arvot tai vastaavan tyyppiset tarinat eivät aina uppoa, edes hyvänä fiktiona. Alaa olisi syytä katsoa paljon paljon kriittisemmin ja reilusti ongelmia myöten. Digitaalisuus ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin, valitettavasti.

  2. EhkäOtinEhkäEn olin Raksalla aina Vain.

  3. Aliurakoitsijoiden kustannuksella kannattavuus kasvuun..pitkäjänteistä vai ei?

  4. Kenties eestiläisillä tilaelementtitöntsillä, jotka joutaavat suoraan jätteenpolttolaitokseen.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat