Senaatti tyhjentää elvytysrahojen vauhdittamana puolet valtion toimitiloista etätyön kasvun vuoksi – ”Neliöiden vähentäminen on iso ilmastoteko”

Senaatti sai 200 miljoonaa euroa elvytysrahaa. Kun uusia, tehokkaampia neliöitä valmistuu, vanhaa tilaa tyhjenee valtavasti. Tiivis henkilömitoitus on samalla iso ilmastoteko, mistä muutkin varmaan ottavat mallia.

Senaatissa kaikille yli kahden miljoonan euron hankkeille tehdään hiilijalanjälkilaskelmat. Suomalais-venäläisessä koulussa se johti materiaalin vaihtumiseen puuhun.

Senaatti-konsernilla on käynnissä ennätysmäinen investointiohjelma samaan aikaan kun se varautuu siihen, että jopa puolet toimistotiloista tyhjenee etätyön tullessa pysyväksi käytännöksi.

Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Tuomas Pusa ei näe tässä ristiriitaa. ”Pääosa investoinneista kohdistuu viranomaisten erityistiloihin. Toimistokannassa investoinnit nykyaikaisiin työympäristöihin mahdollistavat tarpeettomista tiloista luopumisen. Neliöiden vähentäminen on suurin ilmastoteko”, hän sanoo. Sen ansiosta Senaatin on entistä helpompi päästä tavoitteeseensa, että kaikki sen tilat olisivat hiilineutraaleja vuoteen 2035 mennessä.

Kehitystyö hankkeiden ohjaamisesta pienempiin ilmastovaikutuksiin on käynnissä ja keinot ulottuvat hiilijalanjälkilaskelmista, aurinkovoiman lisäämiseen ja päästöttömien työkoneiden käyttöön työmailla. Jo vuosien 2014-2019 aikana Senaatin rakennusten ominaishiilidioksidipäästöt vähenivät 65 prosenttia.

Lue lisää vihreästä siirtymästä:

Vihreä vallankumous alkoi rakentamisessa – kohta se on arkipäivää työmailla

 

Poliisi ja rajavartiolaitos hyötyvät eniten elvytysrahoista

Hallitus päätti kesällä 2020 noin 200 miljoonan euron toimitilahankkeiden nopeutetusta käynnistämisestä elvytystarkoituksessa. Näillä rahoilla Senaatti nopeuttaa poliisin, rajavartiolaitoksen, koulukotien ja luonnonvarakeskuksen hankkeiden rakentamista. Yhteensä Senaatin investoinnit tänä vuonna nousevat ennätystasolle 480 miljoonaan euroon. Senaatilla on käynnissä 18 yli miljoonan euron työmaata, joista suurimman arvo on yli 100 miljoonaa.

Rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto sanoo, että rakentaminen ei yleensä ole nopea elvytyskeino, koska hankkeiden valmistelu kestää kauan. Senaatilla oli kuitenkin paljon hankkeita suunniteltuna jo riittävän pitkälle, joten rakentaminen käynnistyy tänä ja ensi vuonna ja osa on jo käynnistynytkin.

Rajavartiolaitoksen hankkeista Pusa mainitsee Immolan kasarmialuelle tulevan Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunnan uudisrakennuksen, jonka hinta on kahdeksan miljoonaa euroa. Lisäksi toistakymmentä rakennusta pitäisi peruskorjata Rajavartiolaitoksen kolmella kasarmialueella.

Puolustuskiinteistöt on nyt osa Senaattia. Kasarmien korjaamisessa riittää töitä. Kuvassa Panssariprikaatin kasarmi.

”Senaatissa ei ole mietitty rahojen käytössä alueellisuutta vaan asiakkaiden tarpeet ovat ratkaisseet päätökset”, Pusa sanoo. Hän ei ota kantaa siihen, millä perusteilla ministeriöissä päätöksiä on tehty.

Etätyö vähentää toimistojen tarvetta

Etätyön suosion vuoksi nyt tarvitaan Pusan mukaan sekä suuria yhteistiloja useille eri käyttäjille että pienempiä niin sanottuja co-working-tiloja, joissa ihmiset eri yksiköistä voisivat käydä joustavasti työskentelemässä tai palavereissa. Jatkossa työntekijälle ei ole nimetty erikseen omia tiloja vaan hän voi käyttää erilaisia yhteiskäyttötiloja. Yhden konttorin sijaan käytössä on siis tilojen verkosto.

”Toimistolle mennään jatkossa lähinnä vain tapaamaan ihmisiä, ja iso osa töitä tehdään kotona”, Pusa sanoo.

Senaatti tekee jo kolmella paikkakunnalla yhteiskäyttötiloja eri toimijoilla. Pisimmällä ollaan Porvoossa, jossa kaksi toimijaa siirtyy parhaillaan yhteisiin tiloihin. Joensuussa yhteistilojen käyttäjiä on seitsemän ja Porissa kymmenen. Osa näistä tiloista on yhteisiä kunnan toimijoiden kanssa.

Esimerkiksi Porissa tiloihin suunnitellaan yhteinen asiakaspalvelu, kokoustilat ja muita yhteistyön tiloja. Näiden lisäksi suunnitellaan valtion virastoille yhteinen monitilatyöympäristö sekä erillinen työympäristö Porin kaupungille. Tilat otetaan käyttöön vuonna 2024.

Joensuussa uudistetun virastotalon käyttäjiksi tulevat Palkeet, Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja TE-toimisto, Tulli, Itä-Suomen Aluehallintovirasto, Digi- ja väestötietovirasto sekä Maanmittauslaitos.  Kun tilat ovat valmiit on vuonna 2023, Senaatti luopuu Torikatu 36 virastotalosta.

Sama kohtalo odottaa monia muitakin virastotaloja ympäri Suomea. Senaatin tarkoitus on myydä kiinteistöt, joille valtiolla ei ole enää käyttöä.

Uutta käyttöä vai purkuun?

Kiertotaloudessa ei ole kyse yksin rakentamisesta vaan myös vanhojen rakennusten uudelleenkäytöstä. Järkevintä olisi löytää joustavia keinoja saada tyhjät tilat uuteen käyttöön, esimerkiksi asunnoiksi. Vanhat rakennukset on kuitenkin usein suunniteltu vain yhtä käyttötarkoitusta varten ja kustannusmielessä niin optimoidusti, että ne eivät kestä aikaansa eivätkä taivu helposti muutoksille.

Laajamittainen kiinteistöistä luopuminen on aiheuttanut Senaatissa jo pohdintaa siitä, mitä korjauksia kannattaa tehdä, kun suuresta osasta kiinteistöistä luovutaan. Isoa osaa ei tulla ehkä koskaan korjaamaan vaan ne puretaan pois.

Senaatti tekee purkukartoituksia ja syntyville jätteille asetetaan kierrätystavoitteita, joka viedään urakkaohjelmiin. Yksi esimerkeistä on Suomalais-venäläinen koulu Helsingin Maununnevassa. Sen tieltä purettiin vanha koulu, jonka betoni ja tiilet käytettiin piha-alueiden maarakentamisessa.

Hiilijalanjälkilaskelmat ohjaavat suunnittelua

Uudesta koulusta tehtiin hiilijalanjälkilaskelmat jo suunnittelukilpailuehdotuksista. Sen jälkeen Senaatissa on tullut pakolliseksi hiilijalanjäljenlaskenta yli kahden miljoonan euron suuruisiin hankkeisiin.

”Suomalais-venäläisen koulun suunnittelukilpailussa haettiin suunnitteluratkaisua, jossa kaikki runkoratkaisut olisivat mahdollisia. Suunnittelun aikana suoritetun hiililaskennan perusteella valitsimme betonin sijaan puun runko- ja julkisivumateriaaliksi”, Jonni Laitto kertoo.

Senaatti pilotoi koulun uudisrakennushankkeessa hiilijalanjäljen ohjaamista

Puurakentaminen tulee pari prosenttia betonirakentamista kalliimmaksi, mutta hiilijalanjälki pienenee ainakin kymmenellä prosentilla.

”Materiaalista riippumatta kaikissa rakennuksissa on mahdollisuuksia pienentää päästöjä. Kulloiseenkin rakennustyyppiin ja käyttötarkoitukseen on valittava oikeat ratkaisut”, Laitto sanoo.

Toinen kohde, jossa hiilijalanjälkitarkastelu vaikutti valintoihin, on Poriin suunnittelussa oleva yhteistilahanke. Laskenta vaikutti valittuun sijoittumiskohteeseen, kun verrattiin kahden tyhjillään olevan tilan peruskorjausta. Valitussa kohteessa, vanhassa postitalossa, oli hieman pienempi neliökohtainen hiilijalanjälki ja lisäksi tehokkaampi tilankäyttö, mikä entisestään pienensi henkilötyövuosikohtaista hiilijalanjälkeä.

Porvoon virastotalon korjaushankkeessa valittiin hiilijalanjälkilaskennan perusteella sisärakennusosien korjaava ja säilyttävä toteutusratkaisu laajemman uusimisen sijaan.

Porvoossa pyrittiin noudattamaan ministeriön asettamaa 70 prosentin kierrätysvelvoitetta. Kierrätysaste asettui noin 50 prosenttiin.

Kierrätysastetta määritettäessä lasketaan mukaan ne jäte-erät, jotka päätyvät uudelleen tuotteiden ja materiaalien raaka-aineeksi. Energiantuotantoon käytettävää ja maarakenteissa hyödynnettävää jätettä ei sen sijaan oteta huomioon kierrätysasteessa.

Kiertotaloustoimien ansiosta hiilidioksidipäästöt olivat Porvoossa 20 prosenttia pienemmät kuin ilman näitä toimenpiteitä. Eniten päästöjä vähensi väliseinien pienempi purun ja uudelleen rakentamisen määrä sekä kierrätysmateriaalin käyttö lattiapäällysteissä.

Tärkeäksi nähtiin myös käyttökelpoisten materiaalien käyttö remontissa. Esimerkiksi osa vanhasta alakatosta purettiin ehjänä ja asennettiin takaisin vanhalle paikalleen sen jälkeen, kun uusi talotekniikka oli asennettu kussakin kerroksessa alakaton ja katon väliin. Lisäksi purettujen väliseinien mineraalivillat uusiokäytettiin uuden ilmastointikonehuoneen eristysmateriaaleina. Näin sekä jätteeksi päätyvän materiaalin että tarvittavien uusien raaka-aineiden määrä saatiin vähenemään.

Laiton mukaan hiilijalanjälkilaskelmilla ei ole ollut näkyvää vaikutusta kohteiden arkkitehtuuriin, koska Senaatin suunnittelunohjaus on jo ohjannut muun muassa ikkunoiden koon ja luonnon valon hyötykäytön optimointiin ja jäähdytyksen minimointiin.

Senaatissa ei ole tullut vastaan tilanteita, joissa hiilijalanjäljen perusteella olisi ratkaistu tontin valintaa tai rakentamisen aikataulua. Niilläkin voisi olla vaikutusta, sillä perustuksiin ja vahvistuksiin voi tontista riippuen mennä hyvin erilaiset määrät betonia ja talvella rakentaminen puolestaan voi vaatia paljon energiaa

Uusiutuvan energian osalta Senaatissa on käynnissä aurinkovoimalaohjelma. Miljoonan euron vuosittaisilla investoinneilla aurinkovoimaan Senaatti tähtää yhdeksi Suomen merkittävimmistä aurinkosähkön tuottajista. Viime vuonna Senaatti asensi 15 aurinkovoimalaa yleensä peruskorjausten yhteydessä. Suurin, 300 aurinkopaneelin voimala tuli Joensuun oikeus- ja poliisitalon katolle.

Senaatti liittyi syksyllä 2020 yhdessä Espoon, Helsingin, Turun ja Vantaan kanssa vapaaehtoiseen green deal -sopimukseen työmailla syntyvien päästöjen vähentämiseksi. Sopimus tähtää siihen, että työmaat ovat vuoden 2025 loppuun mennessä fossiilittomia, eli että niillä ei käytetä fossiilisia polttoaineita. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään puolet toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä. Työmaiden päästöiksi luetaan työkoneiden, sähkön, lämmityksen ja vaiheittain myös kuljetusten päästöt.

Ympäristöhäpeä ohjaa jo rakentamista – Helsinki kilpailuttaa päästöttömän katutyömaan

Laitto sanoo, että tämä vuosi on vielä pilottivuosi, jona vaatimuksia viedään urakkatarjouspyyntöihin. Ensi vuonna vaatimukset ovat jo ehdottomia.

Kuntien ja Senaatin piloteilla haetaan tietoa yritysten valmiudesta siirtyä päästöttömiin koneisiin ja tietoa siitä, mitä ongelmia esimerkiksi latausten suhteen pitää vielä ratkaista. Joudutaanko käyttämään esimerkiksi hybridikoneita, jotka voi latauksen loputtua muuttaa käyttämään biodieseliä?

Ihannetapaus olisi, että kaikki työt pystyisi tekemään sähkökäyttöisillä koneilla ja autoilla, joiden sähkö tehdään uusiutuvilla energiamuodoilla. Sähkökäyttöisiä työkoneita on jo tarjolla, mutta hinta on kaksinkertainen fossiilisia polttoaineita käyttäviin.

Konevuokraamoista päästöttömiä koneita löytyy jo paljon. Sähkökäyttöisiä kuorma-autoja ei kuitenkaan ole juuri saatavilla, joten niiden kohdalla käy myös biodieselin käyttö, mikäli se on jätepohjaista eikä palmuöljyä.

Senaatti-konserniin kuuluu nyt myös Puolustuskiinteistöt.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Senaatti tyhjentää elvytysrahojen vauhdittamana puolet valtion toimitiloista etätyön kasvun vuoksi – ”Neliöiden vähentäminen on iso ilmastoteko””

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat