Siltafarssi turkulaisittain – Näin Logomon kävelysillan budjetti nelinkertaistui

Kustannusten kasvun suurin syy liittyy suunnitelmiin ja sillan monimutkaiseen rakenteeseen. VR Trackilta tilatut suunnitelmat myöhästyivät vuosilla kaupungin useista reklamoinneista huolimatta.

Logomon silta on noussut Turun ratapiha-alueen ylle. Kuva: Toni Lehtinen HS

Jousi jännittyy ratapiha-alueen yli jäntevänä muotona ja kokonaan ripustettuna rakenteena tuntuu uhmaavan painovoimaa. Sillan ilme on neutraalin säestävä mutta sillä on sisäistä voimaa joka säteilee ympäristöönsä hitaasti avautuen.

Näin valintatyöryhmä kuvasi kävelysillan suunnittelukilpailun voittanutta ehdotusta viisi vuotta sitten.

Kävelysilta rakennettaisiin viidellä miljoonalla eurolla lähelle Turun rautatieasemaa. 140-metristä siltaa pitkin pääsisi jo parin vuoden kuluttua ylittämään ratapiha-alueen Logomon puolelle.

Entinen konepaja Logomo oli muutettu Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 pääareenaksi, jossa vieraili vuosittain satojatuhansia ihmisiä. Kansallisesti paikka oli noussut tunnetuksi Voice of Finlandin finaalijaksojen kuvauspaikkana.

Kokonaisbudjetti nousee yli 20 miljoonaan

Viisi vuotta myöhemmin Logomon kävelysilta on muuttunut maalailevista näkymistä osalle turhautumisen kohteeksi. Se on liittynyt turkulaisten epäonnisten hankkeiden joukkoon. Niitä ovat muun muassa jatkuvasti epäkunnossa oleva rinnehissi Funikulaari ja Kaupunginteatterin valtavasti paisunut peruskorjaus.

Logomon silta ei ole vieläkään valmis. Viime viikolla Turku hyväksyi 2,1 miljoonan euron lisärahoituksen. Nyt kävelysillan kokonaisbudjetti on 21,6 miljoonaa euroa ja silta valmistuu tulevana syksynä.

Mahdollisesti.

”Kun olemme kuulleet kaupungin­hallituksessa viime viikkoina selityksiä uudesta budjetti­ylityksestä, virkamiehet eivät ole enää kutsuneet siltaa sillaksi vaan monimutkaiseksi rakennelmaksi, jota voidaan myös käyttää siltana”, sanoo kaupungin­hallituksen jäsen Jaakko Lindfors (vas) ja nauraa.

”Tämä on farssi mutta monimutkainen farssi.”

Logomon budjetin kokoa voi verrata vaikkapa Kuopion ja Siilinjärven rajalla sijaitsevan Jännevirran sillan kustannuksiin. Lähes 600-metrisen sillan hankebudjetti oli 31 miljoonaa euroa.

Kustannusarvio 5 miljoonaa

Logomon sillan tarina alkaa vuodesta 2015. Silloin Turun johdossa oli virinnyt idea sillan suunnittelukilpailusta. Jo aiemmin ratapihan yli oli kaivattu toista kävelysiltaa, joka yhdistäisi Logomon alueen paremmin keskustaan ja jonka kautta pääsisi myös laskeutumaan junalaitureille.

Suunnittelukilpailun voittajatyön Jousen kustannusarvio oli noin viisi miljoonaa euroa. Työn taustalla oli silloin kunnossapitoyhtiö VR Track alikonsultteineen.

VR Track teki kesäkuussa 2016 tarjouksen sillan yleis- ja rakennussuunnittelusta. Palkkio suunnittelutyöstä oli 745 000 euroa. Seuraavana vuonna kiinteistöliikelaitoksen johtokunta hyväksyi noin 8,5 miljoonan euron arvoisen urakkasopimuksen.

”Sen jälkeen sillan tarinassa on monta eriskummallista vaihetta. Hanke tuotiin vasta vuonna 2018 ensi kertaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tällaisen ihmeellisen käsittelyjärjestyksen vuoksi projekti lähti heti alkuun väärille urille”, Lindfors sanoo.

Kun siltahanke tuotiin valtuustoon, sen hinta oli kasvanut 13,5 miljoonaan euroon. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kustannukset lokakuussa 2018. Jo silloin valtuusto halusi selvittää mahdolliset virkamiesoikeudelliset toimenpiteet, joten kaupunki käynnisti asiasta sisäisen tarkastuksen.

Sisäisen tarkastuksen mukaan riskien hallinta oli ollut siltahankkeessa heikkoa, samoin tiedonkulku ja kaupungin ohjeistus. Raportin mukaan tarkastuksessa ei kuitenkaan paljastunut yksittäisen virkamiesten tekemiä yksiselitteisiä rikkomuksia tai laiminlyöntejä.

”Ongelmat olivat rakenteellisia niin päätöksentekojärjestelmässä kuin projektin suunnittelun ja toteutuksen aikatauluttamisessa”, sanoo kaupungin­hallituksen puheen­johtaja Sini Ruohonen (kok).

Kustannusten kasvun suurin syy liittyy suunnitelmiin ja sillan monimutkaiseen rakenteeseen. VR Trackilta tilatut suunnitelmat myöhästyivät vuosilla kaupungin useista reklamoinneista huolimatta.

”Suunnitelmiin liittyvät ongelmat ovat vaikuttaneet poikkeuksellisen paljon projektin aikatauluun ja kustannuksiin”, kertoo divisioonan johtaja Aleksi Laine YIT:ltä.

Kesällä 2018 ongelmat alkoivat näkyä. Hankkeeseen tilattiin ulkoinen tarkastus, jonka aikana havaittiin, että suunnitelmat olivat puutteelliset, riittämättömät ja alimitoitetut. Tämän takia jouduttiin osittain purkamaan jo valmistettuja tukitorneja ja tekemään niihin merkittäviä muutoksia.

”Poikkeuksellisen vaativa siltarakenne edellyttää huomattavasti arvioitua vahvempia ja mutkikkaampia rakenneratkaisuja riittävän toimivuuden ja varmuuden saavuttamiseksi”, tarkastaja totesi.

Rakenneratkaisuista merkittävin koski sillan pääkannatinta. Betoniperustuksen lisäksi siltarakenne sisältää satoja tonneja teräsrakenteita. Poikkeuksellisen rakenteen takia siltaan piti tehdä yli 800 osasuunnitelmaa mitoituksineen ja lujuuslaskelmineen. Urakkahankinnan hetkellä osasuunnitelmia oli vain 200.

Jo vuonna 2018 kaupunki joutui maksamaan teräsrakenteita valmistavalla konepajalle ja urakoitsijalle satojatuhansia euroja viivekorvauksia.

Vuonna 2019 sillan hinta harppasi 16,5 miljoonaan euroon. Muutostöiden ja viivekorvausten hinta oli noussut yli viiteen miljoonaan euroon.

Urakoitsija löi hanskat tiskiin

Toukokuussa 2020 urakoitsija ilmoitti lyövänsä hanskat tiskiin. Yhtiön mukaan hankkeessa oli liikaa suunnitelmaviiveitä sekä niihin liittyviä urakoitsijan ja kaupungin välisiä erimielisyyksiä.

YIT:n mukaan suunnitelmien puutteet ja virheet olivat venyttäneet niin aikataulua kuin kustannuksiakin. Ongelmia oli paljastunut runsaasti jopa ulkoisen tarkastuksen jälkeen.

Kaupunki teki sovintosopimuksen, työ jatkuivat, ja kustannukset nousivat 19,5 miljoonaan euroon.

Tämäntyyppisiltä farsseilta voidaan välttyä, sillä vastaavissa infrahankkeissa pitää jatkossa tehdä tarveselvitys ja hankesuunnittelu.

”Ihan varmasti päätöksentekijät ovat nyt ymmärtäneet, minkälaisia riskejä tällaisiin epäselviin esityksiin liittyy”, kaupungin­hallituksen puheenjohtaja Ruohonen sanoo.

Nyt Turku on hakenut korvauksia suunnitelmaviiveistä. VR Track myytiin norjalaiselle NRC Groupille vuonna 2018, ja vuotta myöhemmin suunnittelu- ja konsulttiyritys Sweco osti NRC Groupin suunnittelutoiminnot.

HS:n tietojen mukaan kaupunki ei ole viemässä riitaa oikeuteen vaan pyrkii saamaan neuvotteluteitse satojentuhansien eurojen korvaukset.

YIT:n Aleksi Laine uskoo, että silta valmistuu syksyksi.

”Sen valmiusaste on nyt hyvin korkea. Haastavaan projektiin on tullut merkittävä määrä muutoksia, mutta pyrimme saamaan ne valmiiksi niin, että silta valmistuu syksyllä”, Laine sanoo.

Sini Ruohonen toivoo, että Turussa on nyt päästy eroon monumentaalisuuden hakemisesta normaaleissa rakennushankkeissa.

”Monumentaalisuus ei ole välttämättä itseisarvo, vaan rakennushankkeissa pitää miettiä rakennelman funktiota. Jos neliön mallinen rakennus ajaa asian, ehkä ei kannata rakentaa kuusikulmaista.”

Aiemmin aiheesta:

Jo moneen kertaan venytetty Logomon sillan budjetti paisuu edelleen Turussa

YIT ja Turku sopivat Logomon sillan keskeytyneistä töistä – kustannukset ja aikataulu venyvät reippaasti

Tätä artikkelia on kommentoitu 13 kertaa

13 vastausta artikkeliin “Siltafarssi turkulaisittain – Näin Logomon kävelysillan budjetti nelinkertaistui”

  1. Myöhästyneet ja puutteelliset suunnitelmat eivät kuitenkaan estäneet rakentamista ja laskutusta? Onkohan ne suunnitelmat kuitenkaan pääsyyllisiä budjetin venymiseen? Artikkeli ei käsittele juuri lainkaan sitä mitä työmaalla on tapahtunut…

    1. Jos olet koskaan työskennellyt rakennustyömaalla niin tiedät miten suunnitelmien virheet ja puutokset johtaa myöhästymisiin ja lisääntyneisiin kuluihin. Eihän se rakentamista estä mutta hidastaa ja aiheuttaa sekaannusta kun odotellaan uusia suunnitelmia/kuvia joita ei välttämättä ole edes olemassa.

      1. Totta tämäkin. Riskin on kyllä pitänyt olla ilmeinen sillä muistaakseni Turun sanomissa kirjoitettiin, että urakkasopimus allekirjoitettiin ja työt aloitettiin ilman valmiita suunnitelmia. Joka tapauksessa tätä toivon mukaan ei vaan häpeissään haudata vaan perataan mikä meni pieleen.

      2. No olisko siellä työmaalla kannattanut myös hieman ennakkoon tutustua niihin suunnitelmiin ja huomata myös omalta osaltaan niitä asioita jotka suunnitelmista puuttui?Vai onko koko aika mennyt pitkiin lounaisiin?

  2. Työmaalla ei tapahtunut mitään. Yhtiöllä oli fuusio kesken, joka aiheutti harmia. Lemminkäisen tapa toimia.

    1. Mitä harmia yhtiöiden fuusio aiheutti? Samat toimihenkilöt siellä olleet koko ajan.

  3. ihan varma tieto on myös, ettei työmaan toimihenkilöt ole tikkua ristiin laittaneet asioiden eteenpäin viemiseksi. työmaalla ollaan suorastaan naurettu ja odotellaan vaan jokaiselle tyypille lankeavaa tulospalkkiota työstä…joka lienee 20-30 000;n luokkaa per laiska.

    1. Täällähän tuntuu olevan monta kaikki tietävää rakennesuunnitelijaa paikalla.Ei muuta kuin laittamaan pystyyn siltasuunnittelutoimistoa😃

      1. Se on osa ”jättimäistä kollektiivista valhetta”, jonka Paloheimo näkee leimaavan suhtautumista Afrikkaan: Kaikki valehtelevat. Lisäksi ”kaikki tietävät, että kaikki valehtelevat”. Miksi? Siksi koska se on poliittisesti korrektia.

        kirjoittaa Eero Paloheimo kirjassaan Tämä on Afrikka.

        Liittyykö tämä ohuestikaan mitenkään julkisiin rakennushankintoihin? Päätä itse.

        Länsimetro, olympiastadion, kruunu sillat, Logomon silta . . . Listaa hinnoittelupöpelikköön päätyneistä julkisen rahan tärväyksistä voisi jatkaa loputtomiin

        Samoin suhtauduttiin suomettumisen vuosina sosialismiin. Paljon ei ole opittu, uusi vähätietoinen ja idealistinen kiimakohortti julistaa taas hyvää ja kaunista
        ideologiaa, joka suojataan sensuurilla ja karkealla leimaamisella (rasisti! aikaisemmin fasisti!).

      2. ei tässä nyt ole kokonaan kyse suunnittelustakaan. Ihmetyttää, jos työmaalla on YIT:n puolesta viisi toimihenkilöä maannut, niin ei sielläkään päässä kaikki ole hyvin kyllä. Monta vuotta ovat siellä maanneet, eikä varmasti paljon ole työmaalta huomioita suunnitelmapuutteista suunnittelijoille mennyt. …vasta kuin siinä vaiheessa, kun jotain on alettu pystyttää. Ja toinen on kaupungin valvonta? Eikö Turulla ole ollut varaa palkata pätevää valvojaa kokopäivätoimisesti työmaalle vahtimaan sekä YIT:n henkilöstöä / työmaata?

  4. Kiinalaiset nauraa olemattomaan partaansa tollasille lilliputtisilloille. Kunnon kiinalainen WinkuuJo apunaan arkkitehtitoimisto ZuurehKo nykäsee vastaavan sillan pystyyn viikossa ja vielä jää sunnuntai vapaapäiväksi.

  5. Jos se olisi tehty CLT:stä, sitä olisi voinut purkaa ja rakentaa uudelleen!

    1. Olipa optimismia. Samalla perusteella silta olisi kannattanut tehdä legoista 🙂

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat