Lepakot ja lahokaviosammal tekivät yhdestä Vantaan Kivistön asemakaavasta lainvastaisen

Helsingin hallinto-oikeus on 26. marraskuuta antanut kolme Vantaan Kivistön alueen maankäyttöä ja rakentamista koskevaa päätöstä. Yksi ratkaisu koski luonnonsuojelulain mukaista poikkeamisasiaa ja kaksi koski asemakaavoja.

Helsingin hallinto-oikeus tulkitsi Vantaan Kivistöntähden asemakaavan lainvastaiseksi, koska kaavan lepakkoselvitykset olivat jääneet puutteellisiksi. Tämä lepakko on kuitenkin kuvattu päiväunilla Vihdin Rokokallioilla. Kuva: Kalle Koponen / HS

Hallinto-oikeus tulkitsi Kivistöntähden asemakaavan lainvastaiseksi. Suunnittelualueella oli vuonna 2009 tehdyssä lepakkokartoituksessa todettu olevan suuri merkitys paikalliselle lepakkoyhteisölle. Hallinto-oikeus katsoi, että lepakkoselvitystä olisi tullut päivittää ja selvittää myös mahdolliset lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat alueella. Asemakaavan lepakkoselvitykset olivat siten jääneet puutteellisiksi.

Lisäksi Kivistöntähden asemakaavassa sijaitseva Koivupääojan metsäalue on erittäin merkittävä lahokaviosammalen esiintymisalue. Tämä metsäalue oli asemakaavassa osoitettu tehokkaaseen asuntorakentamiseen, ja esiintymärungot tulisivat pääosin jäämään rakentamisen alle. Hallinto-oikeus katsoi, että lahokaviosammalen asema Koivupääojan alueella tulisi merkittävästi heikentymään kaavan toteutuessa. Kun lisäksi otettiin huomioon asian kokonaisharkinnassa Kivistön alueen toiselle erittäin merkittäväksi arvioidulle Timanttikujan lahokaviosammalesiintymälle osoitettu rakentaminen, tarkoittaisi Koivupääojan metsäalueen rakentaminen sitä, että vaarana olisi molempien erittäin merkittäviksi lahokaviosammalesiintymiksi arvioitujen alueiden merkittävä heikentyminen ja mahdollinen häviäminen.

Puutteellisen lepakkoselvityksen sekä lahokaviosammalesta tehtyjen havaintojen johdosta laadittu asemakaava ei hallinto-oikeuden mielestä täyttänyt maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyä luonnonympäristön vaalimista ja siihen liittyvien erityisten arvojen hävittämiskieltoa koskevaa asemakaavan sisältövaatimusta.

Ely-keskus oli voinut myöntää luvan sammalesiintymien siirroille

Edellä mainitun Koivupääojan metsän ohella myös Puu-Kivistön asemakaava-alueille sijoittuva Timanttikujan metsä on selvityksissä arvioitu erittäin merkittäväksi uhanalaisen lahokaviosammalen esiintymäalueeksi.

Ely-keskus oli myöntänyt poikkeusluvan viiden lahokaviosammalesiintymän siirtämiselle Puu-Kivistön alueelta. Neljä esiintymistä sijoittui jo lainvoimaisen Puu-Kivistön asemakaavan alueelle ja yksi Puu-Kivistön aloituskortteleiden asemakaava-alueelle. Oli arvioitu olevan edellytyksiä esiintymien siirtämiselle läheiselle Lippupuiston lahokaviosammalen esiintymäalueelle siten, että laji siellä menestyisi. Tosin tähän sisältyisi epävarmuustekijöitä.

Hallinto-oikeus katsoi, että kun otettiin huomioon Vantaan ja Kivistön alueen lahokaviosammalesiintymistä saatu selvitys kokonaisuudessaan, Timanttikujan metsän esiintymien häviämisellä siirron epäonnistuessakaan ei todennäköisesti olisi merkityksellistä heikentävää vaikutusta lajin suojelutasoon. Siten oikeuden mukaan oikeudelliset edellytykset elyn myöntämälle poikkeamiselle täyttyivät.

Lisäksi hallinto-oikeus katsoi, ettei Vantaan kaupunginvaltuuston päätös hyväksyä Puu-Kivistön aloituskortteleiden asemakaava ollut lainvastainen lahokaviosammalen huomioon ottamista koskevilla perusteilla. Koska lahokaviosammal on uhanalainen laji, sen esiintyminen alueella on sinänsä maankäyttö- ja rakennuslain mukaan otettava asemakaavaa laadittaessa huomioon. Kun Puu-Kivistön aloituskortteleiden asemakaava-alueen eteläosa käsitti kuitenkin vain pienen osan Kivistön alueella todetuista lahokaviosammalen ydinalueista ja ely-keskus oli myöntänyt poikkeusluvan ainoan kyseisellä alueella havaitun itiöpesäke-esiintymän siirtämiseen, ei kaupunginvaltuuston päätöstä voinut pitää lainvastaisena.

Valitukset Uudenmaan ely-keskuksen poikkeamista koskevasta päätöksestä sekä Kivistöntähden asemakaavasta oli tehnyt Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry. Puu-Kivistön aloituskortteleiden asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta muutoksenhakijana Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n lisäksi oli Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistys ry.

Hallinto-oikeuden päätöksistä on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Lepakot ja lahokaviosammal tekivät yhdestä Vantaan Kivistön asemakaavasta lainvastaisen”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat