Kokeile kuukausi maksutta

Helsingin Jätkäsaareen suunnitellaan tunnelia, joka kulkisi suoraan Länsiväylälle

Länsisa­tamaan kaavailtu satama­tunneli vaikuttaa muun muassa Länsiväylän bulevardi­sointi­suunnitelmiin.

Helsingin sataman suunnitelmissa vanha rakennus puretaan, ja sen tilalle nousee uusi terminaali, jonka alle sijoittuu satamatunnelin suuaukko. Kuva: Matti Kantola/ Tietoa Finland

Jätkäsaari kiistellyn satamatunnelin suunnittelu etenee kevään aikana poliitikkojen käsittelyyn. Viitesuunnitelman perusteella Jätkäsaaren maisema on muuttumassa huomattavasti, sillä Länsiterminaalin vanha rakennus eli terminaali 1 on määrä purkaa kokonaan.

Sen paikalle suunniteltu uusi rakennus kurkottaa arkkitehti Lars Sonckin (1870–1956) suunnittelemien makasiinien ja hotelli Clarionin lähelle.

Laivoilta kohti länttä suuntaava liikenne on määrä ohjata suoraan tunneliin, jonka suuaukko on uuden terminaalirakennuksen alla. Tunnelin pohjoispää tulisi Salmisaareen. Ehdotus tunnelin pohjoisen suuaukon sijainnista täsmentynee maalis–huhtikuun aikana. Yhtenä vaihtoehtona on tunnelin toisen suuaukon tuominen suoraan Länsiväylälle.

Satamatunneli on osa palapeliä, jossa kantakaupungin satamien toimintoja on tarkoitus järjestellä uudelleen. Periaate­linjauksessa on hahmoteltu ketjureaktio, jossa Jätkäsaaren satamatunnelin rakentaminen mahdollistaa Eteläsataman toimintojen siirtämisen Länsisatamaan ja Katajanokalle. Silloin Eteläsatama vapautuu uuteen käyttöön.

Koska Jätkäsaaren satamatunnelin pohjoinen suuaukko muuttaa Lapinlahden ja Salmisaaren kaupunkikuvaa merkittävästi, sen sijainti on suuren kiinnostuksen kohteena. Helsingin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen kuvaa kahta päävaihtoehtoa termeillä Ilmarisen takana ja Iso-Pässi.

Vakuutusyhtiö Ilmarisen toimistotalon takana kulkeva vaihtoehto toisi tunnelin suuaukon likimain Länsiväylän alkuun. Iso-Pässi-vaihtoehdossa tunnelin suuaukko taas tulisi Länsiväylän sillan itäpäähän. Iso-Pässi oli kallioinen luoto Salmisaaren kupeessa. Luoto jäi aikanaan Länsiväylän alle.

Osayleiskaavatyö on avattu

Satamatunnelin pohjoisen suuaukon sijainti kytkeytyy siinäkin mielessä Lapinlahden ja Salmisaaren kehittämiseen, että Helsinki avasi vuoden alussa Helsingin puolella sijaitsevan Länsiväylän ja sen lähiympäristön osayleiskaavatyön. Siinä tutkitaan mahdollisuuksia rakentaa Länsiväylän kainaloon asuntoja ja toimitilaa. Esillä on ollut myös Länsiväylän muuttaminen kaduksi.

”Alkuvuoden aikana on hahmoteltu maan­käyttöä ja tunnelilinjausta. Tunnelilinjauksen aikataulu on tiukka sataman kehittämis­ohjelman vuoksi. Sitä työtä on tehty hyvin intensiivisesti”, Manninen sanoo.

Yhtenä vaihtoehtona suuaukon sijainniksi oli alkuvaiheessa ehdolla myös Lauttasaareen ulottuva tunneli, mutta sataman suunnitelmissa ei tätä vaihtoehtoa ole.

Tunnelin pohjoispäästä tehdään Uudenmaan ely-keskukselle ympäristövaikutusten arviointi. Mannisen mukaan arvioitavien vaihtoehtojen tulisi olla jollain tasolla realistisia ja toteuttamiskelpoisia sataman nopeassa tavoiteaikataulussa.

Tunnelihankkeen ensimmäinen poliittinen arviointi on luvassa kesäkuussa, kun kaupunkiympäristölautakunta saa Länsiterminaalin satama-alueen uuden asemakaavan eteensä.

Poliittiset puolueet eivät ole olleet satamatunnelin tarpeellisuudesta yksimielisiä. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit löysivät toisensa hankkeen kannattajina viime vuonna, kun kaupunginvaltuusto linjasi Helsingin satamatoimintojen tulevaisuudesta.

Vihreät ja vasemmistoliitto olisivat tuolloin halunneet perusteellisempaa selvitystä satamatoimintojen siirtämisestä Vuosaareen.

Monen tunnelihankkeen kokonaisuus

Helsingin Sataman toiveena on, että ainakin Länsiterminaalin kaavamuutos saadaan rivakasti eteenpäin, jotta uuden terminaali­rakennuksen suunnittelu voi edetä. Aikatauluun vaikuttaa olennaisesti se, miten nopeisiin päätöksiin poliitikot kykenevät, koska ensimmäinenkin kaavamuutos käytännössä sinetöi sataman päässä edellytykset rakentaa tunnelia.

Satamaliikenteen näkökulmasta myös tunnelin pohjoispään suunnitelmat ovat olennaisia, koska liikenteen täytyy soljua Länsiväylän suuntaan kitkatta. Tunnelissa ei nykyisten pelastusmääräysten mukaan saa syntyä jonoja. Minkäänlaiset liikennevaloratkaisut tunnelin päässä eivät siis ole mahdollisia.

”Jos liittymä Länsiväylälle heikentäisi satamatunnelin liikennettä, se olisi meidän mielestämme heikko ratkaisu”, sanoo Helsingin Sataman tekninen johtaja Pekka Hellström.

Tunnelisuunnittelun vaikeuskerrointa lisää vielä kaksi muuta hanketta.

Vaikka kiistelty keskustatunneli on jo kahdesti haudattu, sen varaus yleiskaavassa tarkoittaa, ettei satamatunnelin linjaus saa sulkea mahdollisuutta rakentaa keskustatunnelia joskus myöhemmin. Osayleiskaavan yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuuksia muuttaa Länsiväylää kaupunkibulevardiksi.

Helsingin Satamalle Länsiterminaalin ja satamatunnelin rakennus­hankkeet ovat isoja ja kalliita hankkeita, joilla satamayhtiö varautuu tulevaan kasvuun.

Toimitusjohtaja Ville Haapasaari ennakoi, että matkustajaliikenne palautuu lähelle entistä tasoaan vuonna 2024.

”Teettämämme selvitykset tukevat sitä, että matkustajaliikenteen kysyntä meille tärkeimmässä liikenteessä Helsingin ja Tallinnan välillä tulee kasvamaan pitkällä aikavälillä, vaikka matkalle voi heikompia aikojakin tulla”, Haapasaari arvioi sähköposti­vastauksessaan.

Jos kaavoitus ja lupamenettely sujuvat kitkatta, vuodet 2025–2027 olisivat kiivaimpia rakennusvuosia Länsisatamassa. Hellström listaa uuden terminaali­rakennuksen lisäksi työlistalle myös laiturirakenteiden muutoksia, joille tarvitaan vesilupa. Laiturimuutokset tarkoittavat käytännössä sitä, että uuden terminaalirakennuksen viereen tulee kaksi sellaista aluspaikkaa, joissa alusten lastaus ja purku sujuvat mahdollisimman nopeasti.

”Tavoitteena on, että matkustajien kävelymatkat putkissa ovat mahdollisimman lyhyitä kuten ne ovat terminaali 2:ssa”, Hellström kuvailee.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Helsingin Jätkäsaareen suunnitellaan tunnelia, joka kulkisi suoraan Länsiväylälle”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat