Kiistellylle Lapinlahden sairaalan alueelle ehdotetaan nyt uutta rakentamissuunnitelmaa

Kiinteistöyhtiö korjaisi huonokuntoisia kiinteistöjä vaiheittain. Kiinteistöyhtiö voisi myös kehittää alueen toimintaa niin, että alueen identiteetti mielen hyvinvoinnin paikkana säilyisi.

Selvitystyön tekivät Sirkku Huisko ja Eero Lundén Lundén Architecture oy:stä sekä Markku Hietala ja Mika Korhonen Realidea oy:stä. Ulkopuolisen selvityksen tilasi kaupunginhallitus, kun päätöksenteko Lapinlahden sairaalasta ajautui umpisolmuun viime kesänä.

Tuolloin sosiaalidemokraatit ja vihreät kaatoivat kaupungin virittämän konseptikilpailun tuloksen, joka olisi antanut kiinteistösijoitusyhtiö Nrep oy:lle mahdollisuuden lisärakentamiseen sairaala-alueen laidalla. Nrep olisi ostanut Lapinlahden alueen rakennukset ja rahoittanut peruskorjausta uudisrakennuksilla

Nyt valmistuneessa selvitystyössä on etsitty ratkaisua, joka avulla aluetta voisi kehittää taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävällä tavalla.

Selvityshenkilöiden ajatuksena on, että kiinteistöyhtiön työ käynnistyisi noin kolme vuotta kestävällä kehitysjaksolla. Kiinteistöyhtiö voisi ottaa mallia Kaapelitehtaan ja Marian sairaalan toimintamallista, jolloin Lapinlahden sairaalasta voisi kehkeytyä henkisen kaupunkikulttuurin keskittymä.

Kiinteistöyhtiö lunastaisi Nrepin suunnitelmat huonokuntoisten rakennusten peruskorjaamisesta. Tätä noin 24 miljoonan euron suunnitelmaa on kritisoitu ylimitoituksesta.

Osa toimijoista on ollut sitä mieltä, että vain välttämättömät tekniset korjaukset nykytoimijoille riittävät. Noin 7,1 miljoonan euron minimisaneeraus jättäisi kuitenkin selvityksen perusteella niin isoja ongelmia hautumaan, että rakennusten kirjanpidollinen arvo jäisi negatiiviseksi.

Rakennuksen nettoarvo heijastuu suoraan niihin lähtökohtiin, joista kiinteistöyhtiö aloittaa toimintansa, ja millaista toimintaa sairaalarakennuksissa voisi järjestää.

Sairaalan rakennuksiin ei tällä minimirahoituksella pystyttäisi asentamaan hissejä eli se ei täyttäisi esteettömyysvaatimuksia. Rakennuksista ei saataisi hiilineutraaleja, mikä on kaupungin tavoite omassa rakennuskannassa.

Rakennuksiin jäisi myös paljon haitta-aineita, jotka ovat ongelmallisia. Minimisaneerauksen jäljiltä kiinteistö ei täyttäisi valtiontukisäännöstöä.

Jos alueelle halutaan nykysäädökset täyttävää ravintolatoimintaa, se käytännössä edellyttäisi koneellisen ilmanvaihdon rakentamista ravintolatiloihin.

Selvityksessä nähdään mahdollisena pienimuotoinen täydennysrakentaminen mielenterveyskuntoutujia tarpeisiin Alvila-rakennuksen välittömässä pihapiirissä. Alvila tunnettiin aiemmin Koivula-rakennuksena.

Uudisrakentaminen ei saisi uhata historiallisten rakennusten ja puiston muodostamaa kokonaisuutta eikä uhanalaisen perhoslajin suojelua. Lapinlahden puistosta on löydetty kirvelilattakoita, joka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.

Helsingin kaupunki on selvittämässä mahdollisuuksia Salmisaaren voimalaitoksen ja Lapinlahden välisen alueen kehittämiseksi. Suurin osa tästä maa-alueesta on Länsiväylän liikennealuetta.

Samalle liikennealueelle on yleiskaavassa hahmoteltu mahdollisen satamatunnelin päätä. Poliitikkojen enemmistö hyväksyi maanantaina kaupunginhallituksen kokouksessa, että Länsiterminaalin liikenneruuhkien ratkaisemiseksi suunnitellaan Jätkäsaaresta tunnelia Länsiväylän päähän.

Vasta tarkempi asemakaavoitus näyttää, pystytäänkö mahdollista lisärakentamista ja tunnelin suuaukkoa sovittelemaan samalle alueelle.

Työryhmä ehdottaa, että Lapinlahden aluetta koskeneen kilpailun voittaneelle Nrep oy:lle osoitettaisiin suunnitteluvaraus uudisrakentamiselle tältä puiston ulkopuoliselta alueelta.

Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho sanoo, että luottamushenkilöille valmistellaan selvityksen perusteella uusi päätösehdotus Lapinlahden tulevaisuudesta kevään aikana.