Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkoiltana kokouksessaan Jätkäsaaresta Länsiväylälle ulottuvan satamatunnelin rakentamisen. Tunnelin alustavaksi hinnaksi on arvioitu 180 miljoonaa euroa.
Samalla valtuusto päätti, että Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan ja Tukholman matkustajaliikenne keskitetään Katajanokalle ja Tallinnan matkustajaliikenne Länsisatamaan.
Päätöksen teki valtuuston enemmistö, johon kuuluivat kokoomus, Sdp, Rkp, perussuomalaiset, keskusta, kristillisten ja sinisten valtuustoryhmä, Avoin puolue ja Liike Nyt.
Kyseessä on periaatepäätös, eli esimerkiksi satamatunnelin tarkasta sijainnista ei vielä päätetty.
Päätös aiheuttaa ketjureaktion
Päätöksessä on kyse kokonaisuudesta, jonka eri osat aiheuttavat eräänlaisen ketjureaktion: Jätkäsaaren satamatunnelin rakentaminen mahdollistaa Eteläsataman toimintojen siirtämisen Länsisatamaan ja Katajanokalle, ja tämä puolestaan vapauttaa Eteläsataman täysin uuteen käyttöön.
Satamatoiminnoista tyhjentyvä Eteläsatama puolestaan kytkeytyy olennaisesti Helsingin kävelykeskustaan ja keskustan elävöittämiseen. Myös nämä periaatelinjaukset ovat osa pakettia. Eteläsatamaan kaavaillaan uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon lisäksi esimerkiksi rantabulevardia ja palveluita, joilla keskustaa pyritään muuttamaan houkuttelevammaksi.
Maaliskuussa käynnistyy Eteläsataman alueen laatu- ja konseptikilpailu. Sen tavoitteena on muuttaa alue ”julkiseksi ja viihtyisäksi käveltäväksi kaupunkitilaksi, joka yhdistää Kauppatorin ja Kaivopuiston sekä mahdollistaa pääsyn meren äärelle.”
”Tämä on yllättävän elegantti päätös, jossa ketjureaktion myötä ratkeaa moni merkittävä asia: keskustan elävöittäminen, uusi museohanke ja Jätkäsaaren liikenneongelmat. Lisäksi Katajanokan alue kehittyy ja sen liikenneolosuhteet paranevat ja Länsisatama pääsee jatkamaan hyvää kehitystään”, sanoi valtuustossa kokoomuksen ryhmänjohtaja Daniel Sazonov.
Vastustajat halusivat selvittää Vuosaaren vaihtoehtoa
Vihreät, vasemmistoliitto ja feministinen puolue olisivat toivoneet, että satamatunnelin lisäksi olisi vielä tutkittu perusteellisesti mahdollisuuksia siirtää satamaliikennettä Vuosaareen.
Ajatusta kannatti myös Paavo Väyrysen muodostama Terve Helsinki -valtuustoryhmä.
”Tämä vahvistaisi Vuosaarta ja koko idän elinkeinopolitiikkaa”, sanoi vihreiden apulaispormestari Anni Sinnemäki.
Myös vasemmistoliitto painotti Vuosaari-ratkaisun merkitystä Itä-Helsingin työllisyydelle ja elinvoimalle.
Sami ”Frank” Muttilainen (vas) heitti lisäksi epäilyksen Eteläsataman suunnitelmien ylle
”Tällaisilla suunnitelmilla on tapana muuttua kovan rahan asunnoiksi, ja ehkä joku norjalainen miljardööri haluaa rakentaa sinne tornin.”
Myös demarit ovat aiemmin kannattaneet Vuosaari-ratkaisua, mutta sittemmin puolueessa on päädytty pitämään sitä kalliina ja vaikeana toteuttaa.
”Järkevä ja taloudellinen vaihtoehto on tehtyjen selvitysten mukaan satamatoimintojen keskittäminen keskustaan. Vuosaaressa on esimerkiksi Natura-alue, joka tulee sataman kasvun osalta vastaan. Tämänkin luulisi vakuuttavan vihreät siitä, ettei satamatoimintoja tule siirtää sinne”, sanoi demareiden ryhmänjohtaja Eveliina Heinäluoma.
”Satamatoimintojen siirtäminen Vuosaareen tarkoittaisi pidempiä matka-aikoja sekä maalla että merellä, ja lisäksi tarvittaisiin investointeja metroon”, sanoi Avoimen puolueen Petrus Pennanen.
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki puolestaan piikitteli kokoomusta.
”Kaksi viikkoa sitten täällä valtuustosalissa keskusteltiin Länsi-Helsingin raitioteistä. Silloin kokoomus sydän verellä itki, että suunnitelmien pitää olla hyvin pitkällä ennen kuin tehdään päätöksiä. Nyt kokoomus on heti hyväksymässä tunnelin, josta ei ole kaavaa eikä muuta kuin alustava hinta olemassa.”
Rkp:n ryhmänjohtaja Björn Månsson toivoi, että Eteläsataman tulevissa suunnitelmissa otettaisiin huomioon Olympiaterminaalin uusiokäyttö ja siinä terminaalin historia ja luonne.
”Helsingin kohtalonkysymys”
Satamatunnelin rakentamisen taustalla ovat Jätkäsaaren liikenneongelmat ja Helsingin kaupungin omistaman ja sille taloudellisesti erittäin tärkeän Helsingin Satama oy:n toiminnan turvaaminen.
Jätkäsaari on muodostunut liikenteen ruuhka-automaatiksi entisen konttisatama-alueen kasvettua nopeasti kerrostaloalueeksi ja kaupunginosassa sijaitsevan Länsisataman liikenteen vilkastuttua.
Jätkäsaaressa on tarkoitus asua vuoteen 2030 mennessä yli 20 000 helsinkiläistä ja siellä pitäisi olla noin 6 000 työpaikkaa. Ilman toimenpiteitä edessä on rekkojen ja henkilöautojen kaaos.
Kaupunki omistaa Helsingin Sataman, joka on Euroopan vilkkain matkustajasatama ja Suomen johtava ulkomaankaupan yleissatama. Sen kautta kulki vuonna 2019 12,2 miljoonaa matkustajaa ja 14,4 miljoonaa tonnia tavaraa.
Sataman kautta kulkevan liikenteen taloudellinen kokonaisvaikutus on arvioitu noin 4,1 miljardiksi euroksi vuodessa. Ruuhkien helpottamisen lisäksi Helsingille on tärkeää, että Sataman toimintaedellytykset ovat kunnossa.
”Sataman elinvoiman varmistaminen on Helsingille kohtalonkysymys”, sanoi pormestari Jan Vapaavuori (kok) valtuustossa.
Helsingin Satama rahoittaa satamatunnelihankkeen, mutta kaupunki omistaa koko yhtiön. Ajatuksena on, että tunnelia saisivat käyttää satamaan liittyvä raskas liikenne ja satamaan tai sieltä pois kulkevat henkilöautot.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaren satamatunnelin rakentamisen, Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan”