Puutuoteteollisuus ry:n koordinoimassa Tuottavuusloikka-hankkeessa tutkittiin teollisen puurakentamisen tuottavuuspotentiaalia vuosina 2020–2022. Hanke tunnisti 20 prosentin potentiaalin tuottavuuden parantamisessa vuoteen 2020 verrattuna. Esitetyt kehitystoimet ovat myös nopeasti toteutettavissa eivätkä vaadi merkittäviä investointeja.
Teollinen rakentaminen muuttaa rakennushankkeen arvoketjua, ja työtä siirtyy merkittävästi pois työmaalta. Keskeistä on nimenomaan työn vieminen tehtaalle. Työmaatyön suhteellinen osuus puolittuu, kun taas tehdasvalmistuksen osuus kasvaa noin 50 prosenttia. Myös suunnittelun ja rakennuttamisen suhteellinen osuus puolittuu.
Tehostamista tapahtuu kaikissa prosessin osa-alueissa. Eniten tehostamisvaraa on tehtailla, joissa voidaan jo olemassa olevan tuotantoinfran varassa nostaa tuotantokapasiteettia 50 prosenttia. Puutuoteollisuus ry:n erityisasiantuntija Sauli Ylisen mukaan tehokkuuden kannalta minimituotantotaso tilaelementtitehtaille on noin 400 tilaelementtiä vuodessa. Tehdastuotannossa keskeistä on muun muassa töiden pilkkominen työvaiheisiin, mikä mahdollistaa sekä työn analysoinnin että jatkuvan parantamisen. Erillisillä työpisteillä tehtävien osavalmisteiden toteutuksessa saavutettiin työpisteistä riippuen jopa kymmenien prosenttien työsuoritusten parannuksia.
Keskiössä lopputuloksissa on prosessin muuttaminen niin, että tehostuneen valmistamisen hyödyt saadaan siirrettyä hankkeelle ja asiakkaalle parantuneena kilpailukykynä.
Hankkeessa otettiin kantaa perinteisen insinöörikehitystyön eli rakenteiden optimoinnin lisäksi sopimusmalleihin, vakiointiin ja valmistamisen teollistamiseen. Rakentamisen nyt käytössä olevat prosessit eivät suoraan toimi teollisessa rakentamisessa.
”Käytännössä teollisen esivalmistusasteen merkittävä nostaminen vaatii sopimusmallien muokkaamista, urakkarajojen päivittämistä ja liiketoimintamallien kehittämistä. Eri osapuolten valmistaessa tuotteita jopa globaalisti, tulee vakiointia ja standardointia kehittää merkittävästi nykyisestä”, Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola sanoo tiedotteessa. Esimerkiksi allianssimallit ja jaetut urakat sopivat hyvin tilaelementtirakentamiseen.
Hankkeessa kehitettiin yhdessä suunnittelijoiden ja valmistajien kanssa vakioituja ratkaisuja rakenteiden ja arkkitehtisuunnittelun osalta. Tehtaan toimintojen tehostamisen ohella painopistealueena oli myös työmaatoimintojen kehittäminen. Esimerkiksi työmaan asennustyön osalta osoitettiin 60 prosentin tuottavuusparannus lähtötilanteeseen.
Hankkeiden tutkimuskohteina olivat Yrjö ja Hanna-säätiön Kalon-hanke Jyväskylässä ja Tampereen opiskelija-asuntosäätiö Toasin Hippos-hanke. Molemmissa hankkeissa kehitetään ekologista korttelikokonaisuutta. Kummankin hankkeen rakentaminen alkaa vuoden 2022 aikana. Koska kyseisten hankkeiden varsinaiset rakennustyöt eivät vielä olleet alkaneet, edellä mainittua työmaan asennustyötä mitattiin samojen toimijoiden muissa kohteissa.
Tuottavuusloikkahankkeessa olivat osapuolina Yrjö ja Hanna-säätiön sekä Toasin ohella Tampereen yliopisto, Jyväskylän kaupunki, Timberbros oy, Muutostuuli oy, JVR-Rakenne oy, Elementti Sampo oy ja Puutuoteteollisuus ry. Hanke sai rahoitusta ympäristöministeriön puuohjelmasta.
Hankkeen keskeiset tulokset esitellään Puutuoteteollisuus ry:n 29. elokuuta julkaisemassa Teollisen puurakentamisen tuottavuusloikka-julkaisussa. Julkaisu on Puu-lehden erikoisnumero.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tutkimushanke: Teollisessa puurakentamisessa on toteutettavissa heti 20 prosentin tuottavuusloikka”