Turkuun rakennetaan poikkeuksellinen kerrostalokokonaisuus – Samppalinnassa asukkaat voivat valita asuntojensa älykkyyden tason

Turun Samppalinnaan rakennetaan parhaillaan viiden kerrostalon ja erillisen piharakennuksen kokonaisuutta, joista muodostetaan poikkeuksellisesti yhden asunto-osakeyhtiön sijaan viisi asunto-osakeyhtiötä. Hankkeen pääurakoitsijana toimii paikallinen TKU-Rakennus oy, joka sai näyttävän rakennuspaikan hankkeelle Turun kaupungin järjestämän kaksivaiheisen tontinluovutuskipailun voiton seurauksena.

Kilpailu julkistettiin jo vuonna 2018 ja kilpailu ratkesi vasta 2020. Tiukassa kisassa oli mukana kaikkiaan 11 yritystä, niin paikallisia toimijoita kuin valtakunnallisia pörssiyrityksiäkin. Toiselle kierrokselle näistä valittiin kolme, joista raati lopulta päätyi TKU- Rakennuksen ja SL-yhtiöiden ehdotukseen.

Kaava hankkeelle vahvistettiin elokuussa 2021 ja rakentaminen käynnistyi heti seuraavan vuoden toukokuussa. TKU Rakennuksen rakennuspäällikkö Joni Sassi kertoo, että voitto ratkesi hinnan ohella heidän tekemänsä suunnitelman laatuun, jonka erillinen raati arvosti korkealle.

Alkujaan korkealle sijoittuvalla hyvällä tonttipaikalla sijaitsi Turun Ammattikorkeakoulun rakennuksia, joita oli ympäristössä useita ja osa niistä edelleen toiminnassa. Noin 60 prosenttia rakennuskannasta purettiin uusien talojen tieltä ja loput aiotaan säilyttää.

Samalla tontilla tällä hetkellä rakennusyhtiön näyttelytilana toimivan rakennuksen tulevaisuus on vielä avoin. Sillä ei kuitenkaan rasiteta taloyhtiöitä, vaan se toimii niistä irrallisena kiinteistöyhtiönä, jonka TKU Rakennus lunasti itselleen osana kilpailua ja jolle nyt haetaan uutta käyttöä.

”Me emme halunneet, että vanhoista rakennuksia aiheutuu murheita uusille taloyhtiöille”, selittää Sassi järjestelyä. ”Sen sijaan kaikki tontilla sijaitsevat taloyhtiöt asettavat osakkaansa Samppalinnan palveluyhtiöön, joka hallinnoi pihakantta ja parkkihallia.”

Samppalinna valmistuu talo kerrallaan

Alun perin hankkeelle koko korttelia koskeva aikataulu on laadittu siten, että hanke olisi valmis vuonna 2027−2028, eli vuosittain valmistuisi yksi talo. Toistaiseksi aikataulussa on pysyttykin.

TKU-Rakennuksen kiinteistöpäällikkö Sanna Leino painottaa, että hyvä menekki johtuu nimenomaan siitä, että taloissa ei juurikaan ole pieniä asuntoja, joista Turussakin on reilusti ylitarjontaa. Kohteessa on pääosin isoja kaksioita ja jopa 160-neliöisiä kolmioita, jotka soveltuvat hyvin ihmisten omaan väljään asumistarpeeseen, eivätkä niinkään sijoituskäyttöön.

Sassi puolestaan huomauttaa, että näinäkin aikoina sijainnilla on edelleen merkitystä, mutta Samppalinnassa myös tuote on tehty paikkansa arvoiseksi. Suunnittelussa on kuunneltu asiakkaiden toiveita, joissa on korostunut nimenomaan asumisväljyys huoneiden määrän sijaan.

”Turunkin asuntomarkkinoille on tuotettu hirveästi pieniä yksiöitä ja kaksioita. Mutta kun sijoittajat hävisivät markkinoilta, niin mikä on sellaisten asuntojen kohderyhmä ja kenelle sellaiset asunnot myydään?”, Sassi hämmästelee.

”Me emme koskaan lähteneetkään siihen kisaan mukaan, että olisimme tuottaneet älyttömästi vain pieniä asuntoja. Omassa tuotannossamme olemme aina pitäneet huolen, että taloissamme on pienten asuntojen ohella myös isompia asuntoja, vähintään kolmioita sekä näiden lisäksi suuria kattohuoneistoja.”

TKU-Rakennuksessa ei ole muutenkaan tähdätty pelkän volyymin kasvattamiseen, vaan yrityksessä ollaan tyytyväisiä nykytilaan. Näin myös yrityksen johto on pystynyt keskittymään kulloinkin rakenteilla oleviin kohteisiin.

Rakennuslehden vieraillessa kerrostalotyömaalla viime marraskuussa siellä valettiin parhaillaan kolmannen talon välipohjia ja toiseen taloista oltiin paraikaa muuttamassa. Ensimmäisessä, maaliskuussa 2024 valmistuneessa talossa oli jo uudet asukkaat.

Kaksi seuraavaa taloa otetaan työn alle peräjälkeen lähitulevaisuudessa − viimeistään siinä vaiheessa, kun kolmas talo on valmis. Yhteiskäyttöön tarkoitettu piharakennus vieras- ja saunatiloineen on jo käyttövalmis.

Asuntopohjissa huomioitu kahden aikuisen arki

”Samppalinnassa meillä oli jo lähtökohtana tuoda asumiseen jotain uutta, mutta sen keksiminen, mitä se olisi, ei ole enää niin helppoa. Nämäkin talot ovat jo varsin täydellisesti varusteltuja, mutta lopulliset valinnat teemme aina kohdekohtaisesti”, Sassi kertoo.

”Lähtökohtana on aina hyväksi todetut, toimivat ratkaisut, mutta jokaiseen taloon askelmerkit täytyy silti aina miettiä tapauskohtaisesti huoneistojakaumasta alkaen.”

Leinon mukaan Samppalinnassa esimerkiksi asuntopohjia hiottiin todella tarkkaan. Lähtökohtaisesti mietittiin, millaisessa asunnossa itse haluaisi asua. Tällöin pienilläkin yksityiskohdilla on merkitystä ja paneutuminen sekä panostaminen aiheeseen näkyy hyvin myös asunnoissa.

Talotekniikan osalta kaikissa taloissa on kaukokylmään pohjaava viilennys ja kaksi erillistä vesikiertoista lattialämmityspiiriä. Toinen on märkätiloja varten, joka on säädettävissä erillään muusta lämmityksestä. Asukas ei eroa huomaa, ja ratkaisu poikkeaa muutoinkin tavanomaisesta, joka usein toteutetaan sähköllä.

Kulkemiseen ja asumiseen liittyy Iloqin valinta lukitukseen ja ulko-ovien avaus myös etäyhteydellä puhelimen sovelluksen kautta. Näillä on haettu helppoutta ihmisten arkeen.

Kolmanteen taloon saatiin älyvalmius

Kolmantena rakennettava asunto-osakeyhtiö Samppalinnan Ida poikkeaa kahdesta aiemmin valmistuneesta As Oy Samppalinnan Gustavista ja As Oy Samppalinnan Carinista siten, että sen asukkaille tarjotaan optiona poikkeuksellista älyratkaisua kodin hallintaan. Sassin mukaan päätös älyn käyttöönotosta oli helppo, koska se on toteutettavissa normaalein ratkaisuin, ja pienempi yritys pystyi toimimaan päätöksenteossa muutoinkin ketterästi.

Myös käytännössä ratkaisu on helppo toteuttaa eikä se vaadi juuri kummoisia muutoksia suunnitelmiin tai tähänastisiin toimintatapoihin.

”Ensin teemme kohteelle sähköteknisen perussuunnittelun ja sen jälkeen mietimme, mitkä pistokkeet ja valaisimet otamme älykkään ohjauksen piiriin”, Sassi kuvaa prosessia.

Schneider Electricin kaupallinen tuotepäällikkö Juhani Hallamaa kertoo, että Samppalinnan Idaan asennetaan muun muassa älypohjaisia pistorasioita, valonsäätimiä ja -kytkimiä. Asukas voi itse laajentaa järjestelmää myöhemmin muun muassa termostaatein, pistorasiaplugein, verho-ohjaimin sekä lisäksi erilaisin anturein, kuten liike-, kosteus- ja lämpötilatunnistimin.

”Kytkimet voivat olla myös paristokäyttöisiä, jolloin niiden huoltoväli on viisi vuotta. Ideana on, että esimerkiksi valokytkimen ja valaisimen väliin ei tarvitse luoda fyysistä yhteyttä ja yhteen katkaisijaan voidaan ohjelmoida useita toimintoja kännykkäsovelluksen avulla.”

Erillisellä kännykkään asennettavalla sovelluksella voidaan älyratkaisun piiriin kuuluvia toimintoja sekä käyttää että ohjelmoida etänä. Lämmityksen ohella tämä koskee esimerkiksi pistorasioita ja valonsäätimiä, ja sovelluksella voi seurata muun muassa palovaroittimien toimintaa.

”Sovelluksessa näkyvät myös kaikki antureihin tukeutuvat varoittimet, kuten kosteusilmaisimet. Periaatteessa järjestelmään voidaan siis liittää kaikki kodin perussähkökalusteet sekä niiden lisäksi erilaisia tunnistimia kuten ovi/ikkunatunnistimet tai vesivuototunnistimet”, Hallamaa korostaa.

”Ja saman sovelluksen alle voi liittää useampia asuntoja, tai vaikka kesämökin.”

Älyomisnaisuuksia voidaan laajentaa aikojen saatossa

Hallamaan mukaan järjestelmän ohjausyksikölle kerrotaan aluksi vain asunnon speksit, eli neliöt, asujien määrän, lämmitysmuodot, kodinkoneiden määrät ja tyypit, viihdelaitteet ja muu sellainen. Sen jälkeen se osaa pilkkoa asunnon kulutustietoja yhden mittarin kautta ja antaa sähkönkäytöstä kuukausittain erillisen eritellyn raportin – algoritmipohjaisesti.

”Algoritmin avulla se tunnistaa ja kohdentaa esimerkiksi jääkaapin kulutuksen. Ja kaikissa erillisissä älypistorasioissa on lisäksi sähkönmittaus hinta- ja historiatiedoilla.”

Ohjelmointi mahdollistaa myös erilaisten toiminnallisuuksien lisäämisen. Tällaisia voi olla valaistus tilanteen, vuorokauden ajan tai sään mukaan, samoin kamerat voi laittaa päälle tai ottaa pois päältä silloin, kun asunnossa on muita ihmisiä.

Käyttöprofiilin voi jokainen asukas muokata haluamakseen ja vielä erilaisiin tilanteisiin. Tämän voi kohdistaa jopa yksittäisiin toimilaitteisiin, muun muassa pelikonsolin pistorasian käyttöön koulupäivinä.

Hallamaa korostaa, että kaikki mainitut ominaisuudet seuraavat ”rautaa”, eli niiden käytöstä ei peritä minkäänlaisia maksuja.

Älykotiratkaisuja kehitetään rakennusliikkeille Suomesta käsin

Wiser Ready -älykotivalmius on suunniteltu alkujaan nimenomaan rakennusliikkeiden tarpeisiin ja se on pääosin kehitettykin Suomessa. Alkuvaiheessa on myös tarkoitus kuunnella rakennusliikkeiden toiveita ja tarpeita, sitten järjestelmän markkinointia jatketaan muuallekin Eurooppaan.

Älykotivalmius on rakennusliikkeelle kustannustehokas vaihtoehto, joka jättää asukkaalle vapauden valita, haluaako älytoiminnot ottaa käyttöön vai ei. Käyttöönottoa varten asukas hankkii Wiser-keskusyksikön jälleenmyyjältä ja voi yhdistää suomenkielisen sovelluksen avulla kotinsa laitteet järjestelmään.

”Etenemme kehitystyössämme ikään kuin kahdessa putkessa, eli Pohjoismaissa järjestelmämme on vähän erilainen kuin Keski-Euroopassa, mutta kehitystyötä teemme eri maissa kaikki yhdessä. Suomessa olemme luoneet nimenomaan kalustepohjaista järjestelmää, jota olemme vieneet Euroopan suuntaan”, Hallamaa kertoo.

Euroopassa tehtävässä kehitystyössä on huomioitu myös tekoäly ja siellä panostetaan älyssä vahvemmin perinteiseen talotekniikkaan, muun muassa vesikiertoisen lämmityksen ohjaukseen. Siihen Schneider Electricillä on jo valmiita tuotteitakin.

”Meitä kiinnostaa myös ilmanvaihdon ohjaus ja säätö, ja siellähän on putkessakin jo paljon erilaisia ratkaisuja, mutta meidän kaltaisessa yrityksessä tuotekehitys vaatii pitkää taivalta. Esimerkiksi kaikki sähkölaitteet täytyy olla FI-hyväksyttyjä, eikä niitä saa vain sormia napsauttamalla, vaan siinä on todella tiukat laatustandardit”, Hallamaa huomauttaa.

”Tästä hyvä esimerkki on Wiser-yhdistelmätermostaattimme, jonka kehittäminen valmiiksi tuotteeksi vei kaksi vuotta. Mutta nyt se on myydyin tuotteemme ja saamamme palaute on ollut erittäin positiivista.”

Tekoäly tulee siis koteihinkin älykkäiden ratkaisujen mukana pikkuhiljaa, sille sen avulla voidaan asuntojen toiminnallisuutta ja mukavuuksia parantaa entisestään. Se mahdollistaa kodin käytettävyydessä huiman kehityksen, jota vielä kaksi vuotta sitten ei olisi osattu edes uneksia, kuten puheohjauksen.

”Puheohjaukseen härmän kieli taittuu vielä huonosti. Mutta sekin paranee pikkuhiljaa”, Hallamaa lupaa.