Asuminen haukkaa yhä enemmän tuloista, miten käy asuntohinnoille?

Suomalaisten asumismenot kasvavat lähivuosina selvästi käytettävissä olevia tuloja nopeammin, arvioi Pellervon taloustutkimus tuoreessa selvityksessään.

Pellervon mukaan suomalaisen tuloista menee tänä vuonna asumiseen keskimäärin 27 prosenttia. Alueelliset ja asuntotyyppien erot ovat suuret, ja tutkimuslaitos arvioi, että Helsingissä yksiössä asuvalla keskituloisella asumismenoihin uppoaa tuloista jo 37 prosenttia.

Selvityksessä menoksi on laskettu myös asuntolainan korko ja lyhennys, joka on tietysti myös säästämistä, mutta yhtä kaikki: asuminen haukkaa arkielämässä ison osan käytettävissä olevista rahoista.

Talouden elpymisen mukana ennätyksellisen alhaisten korkojen kausi on hiljalleen päättymässä, ja maltillinenkin korkojen nousu nostaa asumisen kustannuksia. Myös asuntojen hoitokulut ja energia ovat kallistumassa. Lisäksi kiinteistöverotuksen kiristyminen sekä korkovähennysten muutokset rokottavat nekin käytettävissä olevia tuloja.

Näiden kustannusten nousu tarkoittaa todennäköisesti, että itse asuntojen hinnoissa liikkumavara pienenee. Maltillista hintakehitystä tukee myös tarjonnan lisääntyminen kovan rakentamisbuumin siivittämänä.

Pellervon selvitys lähettää rakennusalalle siis viestin: kuinka paljon uusien asuntojen hintoihin voi laskea nousuvaraa lähivuosina? Ilmeisesti aika vähän. Ainakin osa alan toimijoista varautuu siihen, että hinnat ovat jo ostajien kipurajoilla.

”Koska rakentaminen kallistuu koko ajan, niin mietityttää, onko ostajilla varaa enää ostaa asuntoja”, pohti oululaisen Laptin toimitusjohtaja Timo Pekkarinen keväällä Rakennuslehdessä.

Yritysten kehityksen ja tulosten kannalta kohtalonkysymys on, miten rakentamisessa pystytään tiristämään kuluja pois ja nostamaan tuottavuutta. Vastauksena on todennäköisesti esimerkiksi digitaalisuuden, esivalmistusasteen ja palveluliiketoimintojen lisääminen.

Toki kannattaa muistaa, että kohtuuhintaisten asuntojen teossa iso rooli on yhteiskunnalla tonttien omistajana ja kaavoituksen riittävyyden takaajana.