Eivät tekijät laatua tekemällä lopu

Joillain toimialoilla on silloin tällöin osaamisvaje; parhaat tekijät ovat varattuna, eikä sopivaa ammattilaista tahdo löytyä mistään. Onko tuttua?

Rakennetun ympäristön kehittäminen ja hoito työllistävät Suomessa suoraan ja välillisesti 500 000 työntekijää. Näin isoon joukkoon mahtuu tekijää ja taitajaa jos jonkin moista. ”Hyvät saavat töitä aina” on vanha mantra, mutta pitänee näinäkin aikoina paikkansa.

Rakentamisen laadusta on muistaakseni puhuttu jo runsaat kymmenen vuotta, laatujärjestelmiä on koottu viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan. Kuitenkaan mitään merkittävää laadun parantumista ei ole tapahtunut. Ainakin mediassa olevia otsikoita tarkasteltaessa näkee, että rakentamisesta puhuttaessa lähinnä laatuvirheet tai home- ja kosteusvauriot saavat palstatilaa. Rakentamisen onnistumiset eivät pääse otsikoihin.

Haasteet eivät tässä rakastamassamme toimialassa ole ainakaan vähenemässä. Aikataulut ovat tiukat, budjetit kiristyvät, vierasta työvoimaa tulvii markkinoille eikä rakennuttajien kansainvälinen omistus helpota lainkaan tilannetta.

Sanoista tekoihin

Kaikki epäterve toiminta heijastuu lopputuloksen huonona laatuna. Haluaisin nähdä sen, että jokainen ammattilaiseksi itseään kutsuva osaa todella oman työnsä: niin tilaajan edustaja, suunnittelija, yrityksen johtaja, työmaapäällikkö, työnjohtaja kuin työntekijä sekä myös huoltohenkilöstö.

RKL:ssä meitä kiinnostaa se, että puututaan tuotantovaiheen ongelmiin ajoissa. Ei katsota huonoa työtä läpi sormien. Osaaminen on sitä, että jokainen kykenee opastamaan ja vuorovaikuttamaan tässä tekemisen arvoketjussa – johtamaan ja motivoimaan kaikkia osapuolia rakentamisen kokonaisuudessa.

Otetaan vastuu omasta tekemisestä, ihan jokaisena työpäivänä. Uskon, että jokainen voi vaikuttaa rakentamisen laatuun omalta osaltaan. Pohjimmiltaan kyse on asenteesta. Siitä, mitä sallimme ja mitä emme salli. Toivottavasti emme salli virheitä ja osaamattomuutta. Emme itseltä emmekä muilta.

Samoin toivon, että osaisimme jatkossa paremmin kontrolloida alalle pääsyä ja toimijoiden ammattitaitoa. Mielestäni tuotantovaiheen työnjohtajalta pitää vaatia työmaakokemusta. Samoin työntekijältä on vaadittava, että hän kykenee osoittamaan alan kokemuksensa tai selkeän alan koulutuksen.

Mikä on ensimmäinen rakennusliike Suomessa, joka ottaa laatuvirheet yhdeksi tulospalkkausmuodokseen?

On aika siirtyä sanoista tekoihin. Hyviä merkkejä on jo ilmassa ja toimiala on ottanut itseään aavistuksen niskasta kiinni. Muun muassa Harmaan Talouden -kampanja yhteistyössä viranomaisten kanssa on yksi mainio esimerkki rakentamisen mielikuvan ja toimintojen tervehdyttämisestä läpinäkyvästi.

RKL haluaa valaa uskoa

Rakennusmestarit ja –insinöörit AMK RKL haluaa nostaa laatukeskustelun positiivisesti rakentamisen keskiöön. Teemme yhteistyössä Rakennuslehden kanssa laatuajatteluun herättävää materiaalia kymmenen aukeaman verran tämän vuoden aikana. Viisi ensimmäistä osaa ilmestyvät kevään kuluessa.

Vastoin joidenkin alan toimijoiden uskomusta, laatuongelma ei tarkoita sitä, että laadukkaita osaajia on liian vähän. Hyväksytään jatkossa vain osaajia, tekijöitä, jotka välittävät. Poistetaan rakentamisen ketjun kaikilta tasoilta ne ketkä eivät osaa hommiaan – ellei meillä ole kykyä opastaa ja kouluttaa osaamattomista osaajia.

Toivon, että jokainen meistä rakentajista astuisi jatkossa laatu-uskovaisten joukkoon. Tervetuloa!