Jo tehdyt tukipäätökset pikaisesti käytäntöön

Valtiovarainministeriön joulun alla julkistama suhdannekatsaus ennakoi alavireisen taloustilanteen jatkumista, vaikka talous ei enää supistu ensi vuonna. Bruttokansantuote kasvaa 0,8 prosenttia vuonna 2014 ja seuraavana vuonna 1,8 prosenttia. Työttömyysaste kohoaa 8,4 prosenttiin vuonna 2014. Rakennusinvestointien taso sopeutuu hitaamman kasvun aikaan eikä paluuta huippuvuoteen 2007 ole näköpiirissä ainakaan keskipitkällä ajalla. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit supistuvat edelleen vuosina 2014 ja 2015.

Asuntorakentaminen on pitänyt talouskriisin aikana rakennusalan työllisyyttä yllä. Erityisesti vapaarahoitteisen tuotanto on ollut yllättävän suurta, joskin siinä on näkynyt pientä hiipumista. Ara-tuotanto sinnitteli vuonna 2013 suurin piirtein edellisvuoden malliin, joskin erityisryhmien asuntorakentaminen teki jonkin verran tilaa kovasti kaivatuille normaaleille vuokra-asunnoille. VM kuitenkin ennakoi, että ensi vuonna asuntoaloitukset putoavat noin 25000:een.

Rakennusalan työllisyyden turvaamisen kannalta on tärkeää, että vuokratuotannon 20 vuoden korkotukimalli ja valtion vuokratuotanto Kruunuasuntojen kautta saataisiin lopultakin käytäntöön. Tukimuodoista päätettiin jo viime maaliskuun kehysriihessä, mutta ne lojuvat edelleen ympäristöministeriössä keskeneräisinä. Korkotukimallia koskeva virkamiesesitys oli jo syksyllä lausuntokierroksella, mutta eduskuntaan mallia ei saatu ennen joulua. Kiistaa on ollut muun muassa siitä, tulisiko kohteet sijoittaa yleishyödylliseen osioon vai sen ulkopuolelle. Myös valtion vuokra-asuntotuotanto on edelleen aikomustasolla, sillä Kruunuasunnot eivät ole saaneet vielä edes varsinaista tuotannon aloituskäskyä.

Ympäristöministeriö varoo tekemästä korkotukimallista liian houkuttelevaa, mutta samalla uuden tuen pitäisi kuitenkin kannustaa vuokra-asuntojen rakennuttajia käynnistämään uusia kohteita. Tämä ongelma on pystyttävä pikaisesti ratkaisemaan, sillä kysymys ei ole mistään rakettitieteestä. Tukimalli ei toimi ainakaan silloin, jos sitä ei saada edes käyttöön.

Alavireisistä suhdannenäkymistä huolimatta kannattaa optimismi säilyttää. Kuten Pekka Pajakkala Rakennuslehden vuoden 2013 viimeisessä numerossa viestitti, ensi vuonna on mahdollista myös tarve korjata ennusteita ylöspäin.