Taantuma on ajanut monen kunnan talouden ahtaalle. Tässä valossa Rakennuslehden investointikysely antaa yllättävän positiivisia tuloksia. Isot kaupungit eivät ole kääntäneet investointihanojaan kiinni, pikemminkin päinvastoin.
Espoo on hyvä esimerkki siitä, miten kaupunki laittaa ennätysmäisillä investoinneillaan rakennusalan pyöriä pyörimään. Rakentaminen käsittää muun muassa vuokra-asuntoja, kunnallisteknisiä töitä, kouluja ja metroa. Vilkasta on myös naapureissa Helsingissä ja Vantaalla. Monet hankkeet kestävät pitkään, mikä takaa rakentamista moneksi vuodeksi eteenpäin. Kaupungin investoinnit käynnistävät myös yksityisellä rahalla tehtäviä hankkeita.
Myös kaupunkien asukasmäärän kasvu tuo rakentamista. Tulevaisuuden näkymä on hyvä, sillä kaupungistumisaste on Suomessa selvästi esimerkiksi Ruotsia jäljessä.
Veronmaksajat hyötyvät, kun kunnat hyödyntävät rakennuskustannusten laskua investoinneissaan. Urakkahinnat näyttävätkin pudonneen viime aikoina erityisesti infrapuolella. Helsingin kaupungin rakennusviraston toimistopäällikkö Erkki Nurmi jo arvioi, ettei infran urakkahintojen putoaminen ole enää tervettä. Liian halvalla tekemisestä kärsii viime kädessä tilaaja.
Kuntien investoinneissa näkyy painopisteen siirtyminen korjaamiseen. Esimerkiksi Helsingin vuosittaisista talonrakennuseuroista kuluu noin 70 prosenttia korjaamiseen kaudella 2010-2014.
Jyväskylän ja Tampereen kokonaisinvestoinnit vähenevät, mutta sielläkin taso on vähintäänkin kohtuullinen.
Kuntien reipasta investointitahtia selittää osaltaan se, että säästöt kohdistuvat käyttötalouden menoihin. Esimerkiksi Espoossa teknisen toimen osuus käyttöbudjetista on vain viidennes. Tuleva talouskehitys määrittää kuitenkin myös investointitahtia. Monen kunnan talous on niin kuralla, että tulevina vuosina investointitahtikin hyytyy, jos kunnat eivät saa talouttaan kestävälle pohjalle.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kaupunkien ivestoinnit vakauttavat rakentamista”