Suomalaista rakentamista ovat viime vuosina piristäneet vilkkaan asuntorakentamisen lisäksi ainakin neljänlaiset suurhankkeet.
Kulttuurirakentaminen on luonut sykähdyttävää arkkitehtuuria Helsingin keskustakirjasto Oodin ja taidemuseo Amos Rexin johdolla. Triplan ja Redin kaltaiset kauppakeskukset ovat puolestaan esitelleet uudenlaisia konsepteja ja jättimäisiä kokoluokkia. Sairaalarakentaminen taas on sote-pyörteissä hyrähtänyt korkealle tasolle ja samalla uusilla suunnittelumenetelmillä loppukäyttäjät ovat päässeet uudella tavalla osaksi suunnitteluprosessia. Korkean rakentamisen monet suunnitelmat ja hankkeet ovat neljäs leimallinen erityispiirre.
Nämä trendit viitoittavat suomalaista arkkitehtuuria, suunnittelua ja rakentamista. Niiden merkitys on suurempi kuin vain yksittäinen rakennus.
Todennäköisesti seuraava erottuva trendi on liikuntapaikkavetoiset jättihankkeet. Tampereen Kansi -hankkeen rakentaminen on käynnissä, ja monessa muussa paikassa on edetty suunnittelussa jo pitkälle. Isoja suunnitelmia on Helsingissä, Turussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Hämeenlinnassa.
Yksityisellä rahalla rakennettavat kokonaisuudet eivät ole ongelmattomia, ja esimerkiksi Jyväskylän Hippos2020-hanke etsii parhaillaan uutta rahoittajaa. Moni hanke kuitenkin etenee todennäköisesti maaliinsa ainakin jossakin muodossa.
Kokonaisuuksista tulee paikkakuntiensa keskeisiä kiintopisteitä sekä visuaalisesti että toiminnallisesti. Siksi olennaista on, että ne ovat arkkitehtuurinsakin osalta kunnianhimoisia ja lopulliset toteutukset kunnioittavat alkuperäisiä visioita. Arvopaikoille rakennettavien rakennusten on syytä olla erottuvia ja mielenkiintoisia. Hankkeet toivottavasti jatkavat viime vuosien hienoa arkkitehtuurilinjaa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Liikunta muovaa seuraavaksi kaupunkeja”