Miksei hallitus luistanut kokonaan liikennepoliittisesta selonteosta?

Hallitus päätti huhtikuun alussa säästää väylärahoituksesta 100 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2015-2018. Leikkaus kohdistuu perusväylänpitoon. Tämä merkitsee sitä, että hallitus luopui vuonna 2012 hyväksytyn liikennepoliittisen selonteon linjauksestaan. Väyläinvestoinneista piti siirtää 100 miljoonaa euroa vuodessa liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon.

”Joudumme tekemään ison priorisoinnin. On pakko tehdä”, Liikenneviraston ylijohtaja Kari Ruohonen sanoi alkuviikosta infra-alan tulevaisuuden haasteita valottaneessa seminaarissa Helsingissä. Priorisointi koskee väylien kunnossapitoa. Kehittämisinvestointeihin ei ole tarkoitus kajota.

Hallitus oli valmis luopumaan liikennepoliittisen selonteon yhdestä merkittävästä linjauksesta. Voi hyvällä syyllä kysyä, miksei hallitus samalla katsonut, ovatko selonteon muut linjaukset oikeita tässä taloustilanteessa.

Liikenne- ja viestintäpoliittinen työryhmä päätti toukokuussa 2013 selonteon mukaisten liikenneinvestointien ajankohdista vuosina 2014-2015. Muistin kirkastamiseksi mukana ovat valtatie 8 välillä Turku-Pori (100 milj.euroa), Kehä I:n parantaminen (32), pääratojen routapehmeikköjen korjaukset (85), raakapuuterminaalit (40), valtatie 4 Rovaniemen kohta (23), valtatie 5 Mikkelin kohta (24), E18 Hamina-Vaalimaa (660), Riihimäen kolmioraide (10), valtatie 6 Taavetti-Lappeenranta (75), valtatie 3 Laihian kohta (25), valtatie 22 Oulu-Kajaani (45), Ylivieska-Kontiomäki rataosuuden sähköistys (90), Helsinki-Riihimäki rataosuuden kapasiteetin lisääminen (150), Rauman meriväylä (20) ja Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen (100).

Hankkeiden yhteisarvo on 1 479 miljoonaa euroa. Olisiko syytä katsoa, pitäisikö nämä hankkeet priorisoida uudestaan, kun selonteon aikaista taloususkoa ei enää ole. Voisiko joitakin näistä hankkeista siirtää tai keventää, jotta rahaa saataisiin myös kunnossapitoon.

Otan yhden esimerkin. E18-tien ppp-hankkeeseen kuuluu myös Vaalimaan rekkaparkin rakentaminen, jonka kustannusarvio oli jossain vaiheessa noin 25 miljoonaa euroa. Tarvitaanko sitä nyt täydessä laajuudessaan, kun Venäjän talousnäkymät ovat heikentyneet ja jonot rajalla lyhentyneet? Muutamasta yllä olevasta liikennehankkeesta voi myös kysyä, pitäisikö hankesuunnitelmat tehdä uudestaan.