Kaikki rakennusalan suunnittelijat eivät ehkä täysin ymmärrä omaa vastuutaan. Tähän päätelmään lienee helppo yhtyä, jos on ollut rakennushankkeissa mukana. Ei ole harvinaista, että valmiit ja ”toteutuskelpoiset” suunnitelmat sisältävät virheitä, puutteita ja ristiriitaisuuksia.
Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 2013 mukaan suunnittelijan tulee suorittaa tehtävänsä ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Jos suunnitelmissa havaitaan suunnittelijan omasta toiminnasta johtuvia virheitä tai puutteita, on suunnittelija velvollinen korjaamaan ne kohtuullisessa ajassa omalla kustannuksellaan.
Korjausvelvollisuuden lisäksi suunnittelija vastaa suunnitelmavirheistä ja -puutteista johtuvien kustannusten korvaamisesta tilaajalle. Korvausvastuun yläraja on enintään suunnittelupalkkion suuruinen, ellei toisin ole sovittu. Rajoitus ei kuitenkaan koske tahallisuutta tai törkeää tuottamusta. Tahallisuuden merkit voivat täyttyä esimerkiksi, jos suunnittelija jättää tiedossa olevat virheet korjaamatta säästääkseen aikaa tai kustannuksia.
Suunnittelijan vastuu konkretisoituu, kun virheellä on rahallinen seuraus. Pelkkä ”huono suunnitelma” ei vielä tee suunnittelijasta maksumiestä, mutta selkeä virhe voi johtaa siihen.
Talotekniikassa kyse voi olla esimerkiksi reittien yhteensopimattomuudesta tai väärin mitoitetuista tilavarauksista, jolloin jo tehtyjä asennuksia joudutaan purkamaan tai muuttamaan. Rakenteiden osalta kyseessä voisivat olla esimerkiksi betonielementeistä puuttuvat aukot ja varaukset, joita joudutaan sahaamaan ja piikkaamaan työmaalla jälkikäteen.
Onneksi monet suunnitteluvirheet huomataan ennen niiden toteuttamista työmaalla. Suunnittelija voi kuitenkin joutua korvausvastuuseen, vaikka työtä ei olisikaan vielä tehty. Vastuun osoittaminen ei tässä tapauksessa ole helppoa, sillä pienet muutokset kuuluvat rakentamiseen.
Vastuu voi syntyä, jos virhe on merkittävä tai suunnitelmissa esiintyy useita puutteita, jotka olisi voitu välttää huolellisemmalla suunnittelulla. Tällöin suunnittelija voi joutua korvaamaan vähintään lisä- ja muutostöiden käsittelystä aiheutuvat yleiskustannukset.
Lopuksi on hyvä muistuttaa suunnittelun laadusta ja sen edellytyksistä. Alan keskusteluissa törmää usein muna-kanailmiöön: suunnittelijat kokevat, etteivät tilaajat ole valmiita maksamaan laadusta, ja tilaajat kokevat puolestaan, etteivät saa laatua edes silloin, kun siitä maksetaan. Molemmat näkemykset voivat olla samanaikaisesti totta.
Suunnittelun laatu ei synny yksin sopimusehdoista tai rahasta. Hyvä suunnittelu vaatii osaamista, huolellisuutta ja oman vastuun tunnistamista – sekä tilaajan että suunnittelijan on ymmärrettävä, että huonon suunnittelun hinta maksetaan aina viimeistään työmaavaiheessa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Millainen on suunnittelijan vastuu rakennusalalla?”