Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin EPBD:n olisi hyvä jo olla tuttu meille alalla toimiville. EU:n uusi energiatehokkuusdirektiivi EED tuli puolestaan voimaan viime vuoden lokakuussa ja on vielä monelle vieras aihealue. Direktiivin taustalla on European Green Deal eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. Fit for 55 -lainsäädäntöpaketti odottaa, että vähennämme hiilidioksidipäästöjämme 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja että vuoteen 2050 mennessä Euroopan unioni on ilmastoneutraali. FF 55 -paketti on julkaistu jo heinäkuussa 2021.
Direktiivin pohjalta tullaan säätämään kansallinen energiatehokkuuslaki viimeistään 11.10.2025 mennessä. Direktiivi tuo mukanaan vaatimuksia, jotka tulevat vaikuttamaan merkittävästi organisaatioiden johtamiseen ja toimintaan myös kiinteistö- ja rakennusalalla.
Edellisen energiatehokkuusdirektiivin artikla 11 ja sen mukaan asetettu vielä voimassa oleva kansallinen energiatehokkuuslaki 1429/2014 asettavat vaatimuksia muun muassa suurille yrityksille esimerkiksi pakollisten energiakatselmuksien ja kohdekatselmuksien toteuttamiseen liittyen. Suureksi yritykseksi on määritetty organisaatio, jonka palveluksessa on vähintään 250 työntekijää tai jonka vuosiliikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma yli 43 miljoonaa euroa.
Suuren yrityksen pakollisesta energiakatselmuksesta on voinut vapautua ottamalla käyttöön sertifioitu ISO 50001 -standardin mukainen energianhallintajärjestelmä tai sertifioitu ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, joka sisältää energiakatselmuksen. Myös vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyminen on vapauttanut suuren yrityksen pakollisesta energiakatselmuksesta.
Uusi energiatehokkuusdirektiivi asettaa kriteerit suurien yrityksien sijaan energiankulutukseltaan suurille yrityksille. Jos organisaatio kuluttaa keskimäärin yli 23600 megawattituntia vuodessa, sillä on direktiivin mukaan oltava sertifioitu ISO 50001 -mukainen energianhallintajärjestelmä 11.10.2027 mennessä. Jos keskimääräinen vuosikulutus on yli 2700 megawattituntia, organisaation on toteutettava pakollinen energiakatselmus ja laadittava toimenpidesuunnitelma energiatehokkuushankkeiden toteuttamiseksi 11.10.2026 mennessä.
Kaikilla direktiivin vaatimusten piirissä olevilla organisaatioilla ei välttämättä ole tietoa näistä vaatimuksista eikä myöskään energiansa kokonaiskulutuksesta. Energian kulutuksen osalta on huomioitava kaikki energianlähteet, jolloin esimerkiksi infra-alan toimijat, kiinteistöjen omistajat ja niiden rakentajat sekä esimerkiksi kuljetusliikkeet siirtyvät vaatimuksien piiriin.
Uudistuva kansallinen energiatehokkuuslaki tulee ensi vuoden aikana määrittämään, miten vapautua direktiivin vaatimuksista sertifioidusta kansainvälisestä energianhallintajärjestelmästä, pakollisesta energiakatselmuksesta ja toimenpidesuunnitelmasta.
Direktiivin vaatimukset energiaintensiivisille toimijoille ovat raskaat, osaaminen ja tietämys standardien vaatimuksista ei välttämättä ole riittävällä tasolla, eikä ISO 50001:n mukaista energianhallintajärjestelmää välttämättä rakenneta ja sertifioida muutamassa vuodessa. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan, mitä uudet vaatimukset tulevat tarkoittamaan kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden osalta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Mitä eroa on eri energiatehokkuusdirektiiveillä?”