Miten työmarkkinat uudistuisivat?

Kun ajat kovenevat, yleensä kovenevat myös puheet ja teot. Näin näyttäisi tapahtuvan työmarkkinoilla juuri nyt. Talous kääntyy alaspäin ja varsinkin rakennusala sakkaa pahasti, mutta samaan aikaan suunnitteilla ja toteutuksessa on laajoja mielenilmauksia hallituksen työmarkkina- ja sosiaaliturvatoimia vastaan.

Aikoinaan kun Suomi liittyi osaksi Euroopan unionia ja eurooppalaista taloutta, puhuttiin paljon epäsymmetrisen shokin mahdollisuudesta eli tilanteesta, jossa Suomen talous kaipaisi esimerkiksi reipasta elvytystä, mutta muualla Euroopassa menee hyvin – tai päinvastoin: Suomi ei kaipaisi esimerkiksi korkojen nostoa, mutta muualla siihen on tarvetta.

Tällä hetkellä eletään lähellä tällaista epäsymmetriaa Suomen taloudessa, vaikka mistään 1990-luvun dramaattisesta lama-ajasta ei lähimainkaan ole kyse. Luottamuksen palautuminen ja esimerkiksi asuntokaupan käynnistyminen tarvitsisivat alempia korkoja, mutta eurooppalainen inflaatiotaso ei anna siihen vielä myöten.

Samalla tavalla työmarkkinoilla on käynnissä epäsymmetrinen tilanne. Ammattiyhdistysliike on käynnistämässä vastatoimia hallituksen suunnittelemia ja työnantajien tukemia työelämän uudistuksia vastaan. Rakentajat ovat luonnollisesti mukana tässä rintamassa osana ammattiyhdistysliikettä, mutta nykyiseen suhdannetilanteeseen juuri rakentamisen lisähäiriöt sopivat erityisen huonosti.

Toivoa siis sopii, että tilanne työmarkkinoilla rauhoittuu nopeasti eikä ajauduta mielenilmausten ja lakkojen kierteeseen. Kovin hyvältä tilanne ei juuri nyt näytä. Rakennusliitto toteaa kannanotossaan, että ”vaikka rakennusala on voimakkaassa alamäessä, ovat hallituksen suunnitelmat niin vahingollisia työntekijöille, ettei koviakaan toimia voi jättää käyttämättä”.

Rakennusalalla sisäinen sopimuskulttuuri on ollut hyvä ja sopimuksiin on päästy ilman laajempia työtaistelutoimia puolin tai toisin. Siitä olisi hyvä ottaa mallia nyt koko työmarkkinakentässä.

Puheet ja teot ovat kuitenkin sen verran kovia, että kovin helposti tilanne ei aukea. Se vaatii todennäköisesti vastaantuloa niin hallitukselta, työnantajilta kuin työntekijöiltäkin. Paine on kova, jotta Suomi pysyy mukana kilpailussa eikä toisaalta velkaantuminen vie mukanaan.