”Pitää tehdä niin, että voi olla ylpeä omasta tekemisestään”

Rakentamisen laatu on ollut viime viikkoina taas paljon esillä. On ollut isoja kysymyksiä, kuten betoniselvitystä, Wood Cityn puukerrostalojen kosteusongelmia ja metron vaikeuksia. Säätämistä on ollut myös pienemmillä työmailla. Esimerkiksi Espoossa pientalotyömaan pohjatyöt olivat sortaa maan viereisen omakotitalon alta. Tätäkin yksittäistä tapausta käsiteltiin laajasti julkisuudessa.

Rakentamisen laatu – tai paremminkin sen puutteet – nousee herkästi otsikoihin. Tämä on iso asia koko rakennusalalle. Laatukeskustelua on toki käytävä niin alan sisällä kuin julkisuudessakin, mutta olisi suotavaa, että ongelmien lisäksi esille nousisi myös onnistumisia.

Asuntoministeri Kimmo Tiilikainen totesi äskettäin Ylen haastattelussa rakentamisen laadusta, että ”ei millään valvonnalla tai säädöksillä pystytä valvomaan sitä, että jokainen toimenpide on (rakennuksilla) oikea. Kyse on joka ainoan rakennuksella työskentelevän ammattiylpeydestä. Yksikin heikosti tehty työvaihe voi pilata lopputuloksen, jota on sitten vaikea korjata. Rakentajan ammattiylpeys kunniaan!”, vaati Tiilikainen.

Tiilikainen on tietysti oikeassa. Kuten sanotaan, yrityskulttuuri syö strategian aamupalaksi. Strategia- ja juhlapuheet eivät auta, jos yrityskulttuuri ei tue esimerkiksi laadukkaan työn tekemistä kaikissa rakentamisen vaiheissa. Olennaista on jokaisen tekijän ammattitaito ja vastuu, jota ohjataan ja valvotaan yritystasolla.

Olemme esitelleet syksyn aikana Rakennuslehdessä hyviä rakennustyömaita työmaakilpailussamme ja ehdokkaita Vuoden laatuteko -palkinnon saajiksi. Mukana kilpailuissa oli niin kokeneita kuin uransa alussa olevia rakentajia. Yhteistä heille on ammattiylpeys.

”Olen niin kriittinen laatuasioissa, että lopputuloksen pitäisi kelvata muillekin, jos se kelpaa minulle”, kertoo konkarimaalari, Constin Jean Lindström. ”Se mitä sovitaan, pitää tehdä niin hyvin kuin pystyy, että voi olla ylpeä omasta tekemisestään”, sanoo puolestaan Peabin 24-vuotias Juho Tamminen.

Viisaita ajatuksia.