Korjausrakentamisen osuus asuntorakentamisessa on ohittanut uudisrakentamisen. Tätä on ounasteltukin, kun Länsi-Euroopassa se on ollut selkeä trendi jo pidempään. Suomessa rakennusten ylläpito muodostaa kolmanneksen koko kiinteistö- ja rakennusalaan liittyvän tuotannon arvosta.
Uudisrakentaminen takkuilee edelleen, vaikka pieniä positiivisia uutisia alalta onkin kantautunut korviin. Syksyn valopilkkuna pidetystä korjausrakentamisesta on syntymässä jo jonkinlainen roihu. Tukitoimet ovat odotetusti kuumentaneet markkinoita, ja nyt isännöitsijät ovat valitelleet, että pieniin projekteihin on ollut vaikea saada tekijää. Valittelun aihe on myös, että kotimaisten pienten urakoiden hinnat ovat karanneet pilviin. Isoissa hankkeissa hinnat ovat nousseet kymmenen prosenttia viime vuotta korkeammalle. Samaan aikaan virolaiset ovat ottaneet yhä suuremman osan Suomen markkinoista.
Positiivista tilanteessa on, että vihdoinkin kiinteistöissä ryhdytään saneeraushankkeisiin, joita on pantattu pitkään. Ehkä nyt havahdutaan pitämään huolta rakennetusta ympäristöstäkin. Ei rakentaminen siis mihinkään lopu. Ensi vuosikymmenellä asuinkerrostalojen remontoinnin ennustetaan ainakin kaksinkertaistuvan. Samaan aikaan kerrostalojen kanssa rapistuvat myös liike- ja toimitilat, koulut ja sairaalat. Kaikista näistäkin on pidettävä huolta.
Tässä olisi loistava tilaisuus rakennusliikkeille kehittää uutta konseptia. Entä jos korjausrakentamisen kautta pääsisi nyt kehittämään elinkaarimallia. Hissiyhtiö Kone on tästä mainio esimerkki. Se on ottanut vastuun tuotteen suunnittelusta ja valmistamisesta, mutta myös sen ylläpidosta ja toimivuudesta pitkällä aikavälillä. Rakennusalalla elinkaarimallia toteutetaan koulukorjauksissa Espoossa ja Kuopiossa. Kysymys kuuluukin, mistä löytyisivät tekijät tällaisille hankkeille?
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rakennuksista on pidettävä huolta”