Vaalikuume alkaa nousta. Kevään eduskuntavaaleihin on aikaa kolme kuukautta, ja vaaliteemoja selvästi testataan julkisuudessa. Niiden joukossa ei ole rakentamiseen liittyviä kysymyksiä.
Vaikka rakennettu ympäristö määrittää yhteiskuntaa ja vaikuttaa monella tavalla jokaisen arkipäiväiseen elämään, vaalikampanjoiden kärkeen rakentaminen ei nouse. Sinällään se on erikoista, koska rakentamiseen suoraan tai välillisesti liittyvistä asioista keskustellaan arjessa runsaasti. Ja usein varsin tunteikkaasti. Tarttumapintaa olisi tarjolla.
Jos vaaleja katsoo rakennusalan kannalta, olennaista on esimerkiksi, linjaako uusi hallitus uudella tavalla tällä vaalikaudella alkanutta maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta. Samoin rakentajia kiinnostaa, miten ilmastonmuutoksen hillitseminen vaikuttaa sääntelyyn ja eri rakennusmateriaaleihin. Rakentajat ja rakennustuotteiden valmistajat toivovat yleensä materiaalineutraalia lainsäädäntöä – politiikka ei kuitenkaan ole neutraalia.
Infrarakentajat puolestaan odottavat, päästäänkö Suomessa vihdoin yli vaalikausien ulottuviin pitkäjänteisiin investointiohjelmiin.
Isoja rakentamiseen liittyviä linjauksia siis riittää. Äänestäjien näkökulmasta kyse on siitä, millaisessa rakennetussa ympäristössä Suomessa eletään. Millaisia asuntoja ja työpaikkoja rakennetaan, millaisia ovat tulevaisuuden kaupungit, mihin rakennetaan ratoja ja teitä tai miten sisäilmaongelmia ratkotaan.
Siksi olisi toivottavaa, että rakentaminen ja rakennettu ympäristö nousisivat puolueita ja äänestäjiä kiinnostaviksi vaaliteemoiksi. Keskustelu olisi tärkeää myös äänestäjien kuluttajaturvan kannalta. On olennaista tietää, mitä puolueet ja ehdokkaat ajattelevat yhdestä keskeisimmästä äänestäjien elämään vaikuttavasta kokonaisuudesta. Ketkä ehdokkaat keksivät ottaa rakentamisen yhdeksi vaaliteemaksi?
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Tarjolla herkullinen vaaliteema”