Uudistuva hankintalaki – miten alan palveluilla tuetaan laatupainotusta?

Hankinnan laatu vaikuttaa olennaisesti koko rakennusprojektin onnistumiseen. Laadun kannalta keskeistä on se, miten hyvin hankintaprosessissa onnistutaan. Tilaajan tehtävä on löytää rakennusprojektiin pätevät ja osaavat suunnittelijat ja toteuttajat.

Alan tuottavuuden lisäämiseksi puhutaan digitalisaation merkityksestä, ja siitä pitäisi löytyä helpotusta myös hankintojen tekemiseen. Sekä tilaaja että toteuttaja voisivat hyödyntää nykyistä enemmän alalle kehitettyjä palveluja hankintaprosessin alkuvaiheessa. Tällöin puhutaan erilaisista pätevyyksistä ja sertifioinneista, joilla toteuttajat voivat osoittaa osaamistaan, yhteiskunnallista vastuutaan ja taloutensa tilaa.

Nykyisin hankintalakia noudattamalla saatetaan päätyä halvimpaan toteuttajaan, eikä laatunäkökulmaa välttämättä tuoda kovin hanakasti esiin toteuttajavalintoja tehtäessä.
Uudistuksen alla olevassa hankintalaissa laatukysymyksiä on tarkoitus painottaa julkisissa hankinnoissa nykyistä vahvemmin. Uudistuksen taustalla ovat EU:n julkisia hankintoja koskevat hankintadirektiivit ja niiden kansallinen täytäntöönpano.

Pienten ja keskisuurten yritysten kannalta uudistuksen keskeinen painopiste liittyy hankintamenettelyn selvitystoimenpiteiden yksinkertaistamiseen. Esitys kannustaa hankintayksiköitä jakamaan julkisia hankintasopimuksia osiin. Tällöin PK-yrityksillä olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin.

Uudistuksessa pyritään siihen, että yritysten välisen vertailun lähtökohdaksi tulisi paras hinta-laatusuhde ja kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Pelkkä hintakilpailu olisi palveluhankinnoissa enää mahdollista vain, jos hankintayksikkö erikseen perustelee, miksi halvin hinta on vertailukriteeri. Yksikön on ilmoitettava, miten se on ottanut laadun huomioon asettamissaan tarjoajan soveltuvuusvaatimuksissa, hankinnan vähimmäisvaatimuksissa tai hankintasopimuksen erityisehdoissa.

Hankintailmoituksessa on ilmoitettava tarjoajien valinnassa noudatettavat objektiiviset vaatimukset. Laadun näkökulmasta kilpailutilanteessa tarkastellaan muun muassa yrityksen teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, käyttökustannuksia sekä kustannustehokkuutta. Hankintasopimuksen toteuttamisessa merkittävää on tulevaisuudessa myös henkilöstön pätevyys.

Tälläkin hetkellä tilaajilla on mahdollisuus painottaa tarjoajien laaduntuottokykyyn liittyviä vaatimuksia. Tilaajat voisivat kuitenkin kiinnittää näiden vaateiden tarkentamiseen entistä enemmän huomiota. Jos tilaajat käyttäisivät hankintailmoitusten pätevyysvaatimuksissa alalla yleisessä käytössä olevia osaamisen todistavia palveluja, sekä tilaajan että toteuttajan työ hankintaprosessissa helpottuisi. Tilaaja saa nopeasti tiedon tarjoajan referensseistä ja taloudellisesta vakaudesta. Toisaalta toteuttaja välttyy monenlaisten paperitositteiden toimittamiselta.

Olennaista on tietysti se, että jatkossakin yritysten osaamisen todentaa jokin ulkopuolinen, puolueeton taho.

Kun hankintalakia nyt uudistetaan, alalla voitaisiin miettiä, miten hankkimisen laatua vahvistetaan hankintailmoitusten laatimisesta alkaen. On hyvä, että uudistuksessa painotetaan entistä enemmän laatua.