Yksi keino loistaa poissaolollaan kuntien energiansäästössä

Rakennettu ympäristö tuottaa yli kolmasosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, ja kiinteistöistä löytyy suurta päästövähennys- ja energiansäästöpotentiaalia. Keskeisessä roolissa ovat myös kunnat, sillä ne hallinnoivat suurta kiinteistömassaa ja niiden tulisi hillitä ilmastonmuutosta vielä nykyistä nopeammin.

Kunnat parantavat kiinteistöjensä energiatehokkuutta jo nyt erilaisin toimin. Yksi tärkeä keino loistaa kuitenkin lähes täydellisellä poissaolollaan, nimittäin energiatehokkuuden parantaminen Energy Service Company (Esco) -palvelumallilla.

Esco-mallissa palveluyritys toteuttaa energiatehokkuustoimia asiakkaansa kiinteistössä. Palveluun sisältyy energiansäästötakuu, ja toteutuneita säästöjä seurataan useamman vuoden ajan. Palvelu maksetaankin syntyneillä säästöillä. Kuntakiinteistöjen ohella malli soveltuu esimerkiksi yritysten kiinteistöihin tai vaikkapa taloyhtiöille.

Esco-malli tuottaa usein tavallisia energiaremontteja suurempia säästöjä, koska pidempi seurantajakso mahdollistaa energiatehokkaampien, mutta hieman kalliimpien ratkaisujen valinnan. Lisäksi malli yhdistyy usein laajempiin puitesopimuksiin, mikä tuottaa energiansäästöä useammista kiinteistöistä.

Suomessa Esco-mallia on kuitenkin hyödynnetty vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suurin haaste lienee mallin monimutkaisuus ja kunnilta tarvittava syvällinen hankintaosaaminen. Varsinkaan pienemmillä kunnilla ei ole mallista vielä kokemusta. Valtio on yrittänyt korjata tilannetta laihoin tuloksin, joten nyt tarvitaan uusia keinoja.

Valtion tulisi tukea kuntia Esco-palveluiden hankinnassa nykyistä enemmän ja tarjota fasilitointitukea kuntien ja Esco-yritysten välisissä keskusteluissa. Tähän rooliin sopisi luontevasti valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva, joka on laajasti arvostettu ja puolueettomana tunnettu toimija. Erilaisia fasilitaattoreita hyödynnetään myös muissa Pohjoismaissa.

Koska yleisen tason ohjeistukset eivät ole aiemmin riittäneet, nyt Motivan tulisi tarjota kunnille riittävän paljon kahdenkeskistä apua hankintaan liittyvissä kysymyksissä.

Substanssikysymyksissä Motivan kannattaisi puolestaan toimia kunnan ja palveluntarjoajan puolivälissä. Hankintamenettely ja sopimus tulee nimittäin säilyttää riittävän joustavana, sillä joustamattomuus johtaa helposti tarjousten pieneen määrään tai liian korkeaan hintaan.

Lisäksi on syytä harkita nykyisten edistämistoimien tehostamista, kuten korkeampaa investointitukea ja näkyvämpää tiedotusta. Samalla kannattaa tiedottaa myös muista energiatehokkuuspalveluista. Esimerkiksi älykkäät energianhallintajärjestelmät voivat maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa ja olla helposti jälkiasennettavia, mikä mahdollistaa säästöt kohteissa, joiden jäljellä oleva käyttöikä on verrattain lyhyt.

Esco-mallin hyödyt on tunnistettu myös EU:n energiatehokkuusdirektiivissä, jonka uudistusta koskevat neuvottelut on Brysselissä saatu alustavaan sopuun.

Pian on aika käynnistää direktiivin kansallinen toimeenpano, ja tämä on sopiva hetki luoda Suomessa puitteet, joilla energiatehokkuuspalveluista saadaan täysi hyöty irti.