Infra

Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA ei pidä järkevänä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhdistymistä metropolikaupungiksi. Kokonaisuudesta muodostuisi niin suuri, että siitä voisi tulla jäykkä ja kustannuksia kasvattava. Myös maankäytössä on erilaisia käytäntöjä. Sen sijaan Helsinki ja Vantaa voisivat sopia yhteen. Yhtenä perusteluna mainitaan Vuosaaren sataman, Helsinki-Vantaan lentokentän sekä Kehä III:n muodostama logistinen kokonaisuus. Yhdentyminen helpottaisi esimerkiksi infrastruktuuri-investointien käsittelyä. Myös Helsingin ja Vantaan maankäytössä on samoja linjauksia.

Lahden kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä vuodelle 2009 kaupungin investointimenot supistuvat hieman kuluvan vuoden tasoon verrattuna. Ensi vuodelle kaavaillaan 54,7 miljoonan euron investointimenoja, kun tälle vuodelle on budjetoitu 55,2 miljoonaa euroa. Supistukset tuntuvat erityisesti kadunrakentamisessa, kun taas kunnallistekniikkaan liikenee hieman nykytasoa enemmän.

Maa- ja vesirakennus- sekä asfalttialan urakointiliikkeitä ja urakoitsijoita edustava Infra ry on huolissaan julkisen tilaajan rakennuttajaosaamisen säilymisestä julkishallinnossa tapahtuneiden ja tapahtumassa olevien organisaatiomuutosten seurauksena. Puutteet rakennuttajaosaamisen säilyttämisessä heikentävät infra-alan tuottavuutta ja toimintaedellytyksiä.

Pöyry on saanut Petroleos de Venezuela SA:lta 120 kilometrin mittaisen osavaltioiden välisen valtatien suunnittelutyön Maturinissa Monagasin osavaltiossa Venezuelassa. Projekti käsittää yksityiskohtaisen suunnittelun ja erityisselvityksiä, jotka liittyvät maaston pinnanmuodostukseen, geotekniikkaan, ympäristön suunnitteluun, kuivatukseen ja turvallisuuteen. Työ kestää lokakuusta 2008 marraskuuhun 2009. Sopimuksen arvo on 2,4 miljoonaa euroa.

Vantaan vuoden 2009 talousarvioesityksen mukaan kaupungin investointimenot kasvavat peräti 28,5 prosenttia kuluvan vuoden tasosta. Kun tälle vuodelle on budjetoitu vajaan 118 miljoonan euron investointimenot, ensi vuonna menot nousevat lähes 149 miljoonaan euroon. Investointimenojen kasvu johtuu pääasiassa Marja-Vantaa- ja Kehärata-hankkeista. Kaupunginjohtaja Juhani Paajasen mukaan Vantaa on varautunut rahoittamaan Kehärataa vuosina 2009-2014 yhteensä 185 miljoonalla eurolla.

Virolainen tienhoitoyritys AS Teho on poistumassa Suomen markkinoilta. Yhtiö luopuu Tiehallinnon alueurakoista Kankaanpään, Pulkkilan, Vetelin ja Seinäjoen alueilla 15. lokakuuta. Tiehallinto otti jo viikolla 40 haltuunsa Tehon alueurakan Mikkelissä tyytymättömänä virolaisyhtiön toimintaan. Tiehallinto kertoo hakevansa tilalle korvaavia urakoitsijoita. Teholla ei ole muita alueurakoita Suomessa.

Valtio pyrkii edistämään kotimaisen puun käyttöä parantamalla puukuljetusten kannalta tärkeää yksityistieverkkoa. Yksityisteistä annettua lakia muutetaan väliaikaisesti niin, että yksityisteille voidaan suunnata parantamisavustusta nykyisten avustusehtojen sitä estämättä.

Energiateollisuus ry:n laskelmien mukaan hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen pitkän aikavälin strategia edellyttää, että jo rakenteilla olevien voimalaitosten ja päätettyjen hankkeiden lisäksi sähköntuotantoon rakennetaan uutta kapasiteettia ainakin 4 000 megawattia vuoteen 2020 mennessä. Järjestön mukaan riittävä ja kilpailukykyinen energiansaanti sekä riittävä tuotantokapasiteetti on turvattava myös huippukuormitus- ja häiriötilanteissa.