Kaavaillun metropolialueen kaupungeilla on maankäyttöä koskevissa kysymyksissä hyvin erilaisia linjauksia ja käytäntöjä. Helsinki haluaa perinteisesti tiivistä rakentamista ja pitää rakentamisen ohjauksen tiukasti omissa käsissään. Se ostaa raakamaata, kaavoittaa ja myy eteenpäin. Näin toimii osin myös Vantaa. Sen sijaan Espoo suosii muita enemmän maankäyttösopimuksia, jotka perustuvat yhteistyöhön maanomistajien kanssa.
EVA esittää maanomistajien ja kaupunkien yhteistyömalliksi maankäytössä seuraavaa tapaa. Kaupunki päättää kaavoittaessaan alueelle tulevat kerrosneliömetrit. Kerrosneliömetrin hinta määräytyy markkinoilla, kun maanomistajat myyvät niitä eteenpäin. Samalla sovitaan siitä, että maanomistajat rahoittavat ja rakentavat kaikki sovitut infrastruktuurihankkeet ja luovuttavat ne kunnalle. Tai vaihtoehtoisesti maanomistajat ja kaupunki jakavat alueesta saadut kerrosneliömetrituotot. Näillä tuotoilla rahoitetaan ja rakennutetaan alueen infrastruktuuri ja osa voitoista jää maanomistajien taskuun.
EVA:n laskelmien mukaan Helsingin ja Vantaan yhdistyminen saattaisi tuottaa noin 300 miljoonan euron säästöt. Oletuksena on, että yhdistynyt kaupunki omaksuisi Vantaan toimintatavat.
Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistymisen yhtenä ongelmana EVA näkee suuret erot kaupunkien omaisuusmassoissa. Teoriassa helsinkiläisten taskuista siirtyisi huomattavasti omaisuutta vantaalaisten hyväksi.
EVA:n näkemykset metropolikaupungista ilmenevät kuuden Suomen suurimman kaupungin vertailusta tehdystä raportista ”Paras kaupunki”.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “EVA: Metropolikaupungissa ei järkeä – Helsinki ja Vantaa sopisivat yhteen”