Suurin osa viivyttää jätevesijärjestelmiensä kunnostamista
Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien kunnostaminen ei ole edennyt toivotulla tavalla. Suomen ympäristökeskuksen tekemän selvityksen mukaan järjestelmistä vain noin 20 prosenttia täyttää kolme vuotta sitten voimaan tulleen talousvesiasetuksen vaatimukset. Apulaistutkija Sanna Vienonen sanoo, että järjestelmien kunnostamiseen olisi syytä panna vauhtia, sillä asetus velvoittaa korjaamaan vanhanaikaiset järjestelmät vuoteen 2014 mennessä.
– Tuntuu, että suurimmalla osalla kunnostustyöt ovat jäämässä loppupuolelle. Jos silloin vasta herätään, tulee kyllä kiirettä ja ruuhkautumista, kun urakoitsijoista on pulaa.
Jätevesijärjestelmät on kunnostettava siten, että niiden puhdistustaso vastaa annettuja raja-arvoja fosforin, typen ja orgaanisen aineksen osalta. Asetuksen avulla pyritään vähentämään haja-asutusalueella asuvien ihmisten jätevesistä aiheutuvaa kuormitusta vesistöihin.
Viemäriverkoston palvelujen ulkopuolella asuu noin miljoona suomalaista.
”Kuntien tehostettava tiedottamista”
Jätevesijärjestelmät on rakennettu pääsääntöisesti 1980-luvulla tai aiemmin. Yleisin puhdistusmenetelmä on jätevesien purkaminen ojaan saostussäiliöiden kautta sekä veden imeyttäminen maahan. Jätevesiä johdetaan maahan tai ojaan myös suoraan ilman saostussäiliöitä.
Uuden asetuksen mukaan vesikäymälöiden mustat vedet vaativat joko maasuodattamon, tehdasvalmisteisen pienpuhdistamon tai umpisäiliön. Maahanimeytys saostussäiliön kautta täyttää uudet vaatimukset tietyissä olosuhteissa niin sanottujen harmaiden jätevesien eli pesu-, sauna- ja keittiövesien osalta.
Vienosen mukaan yleinen käsitys on, että saostuskaivojen lisääminen tai maahanimeytysjärjestelmän rakentaminen riittää. Useat myös elättelevät toiveita kunnalliseen viemäriverkostoon liittymisestä.
– Kunnat voisivat tehostaa tiedottamistaan siitä, onko haja-asutusalueiden kiinteistöillä mahdollisuus tulevaisuudessa liittyä viemäriverkostoon. Nyt useat odottavat viime tippaan siinä toivossa.
Selvitykset uupuvat
Talousvesiasetus edellyttää, että haja-asutusalueen kiinteistön omistajat laativat myös selvityksen jätevesijärjestelmästään. Vesivessallisten kiinteistöjen osalta se tuli tehdä viime vuoteen mennessä.
Vienosen mukaan kuitenkin vain noin 60 prosenttia kiinteistön omistajista on selvityksen laatinut. Useat eivät edes tiedä, millainen jätevesijärjestelmä heillä on, ja myös asenne järjestelmän uusimiseen on laajalti kielteinen.
– Etenkin maataloissa ihmetellään, miksi omat jätevedet pitää käsitellä niin huolellisesti, jos naapurin maatilalla lantaa voi kerran levitellä pelloille.
Sen lisäksi, että järjestelmien uusimiseen pitäisi laittaa vauhtia, Vienonen suosittelee sen suunnitteluun ja asennukseen asiantuntija-apua.
– Suunnittelija osaa arvioida oikean järjestelmän ja sen mitoituksen muun muassa maaperäolosuhteiden mukaan. Suunnittelijalla teetetty järjestelmä lisää myös kiinteistön arvoa, apulaistutkija painottaa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Suurin osa viivyttää jätevesijärjestelmiensä kunnostamista”