Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että yhteiskunnan energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun keinoin. Lisäksi tarvitaan syvällistä toimintatapojen uudistamista. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja taloudessa reagointiherkkyyttä pitää lisätä. Perinteisen suunnittelujärjestelmän kankeus nähtiin ongelmana ja sen kehittämiseksi ehdotettiin uusia lähestymistapoja.
Asiantuntija- ja vaikuttajapaneeli näytti suuntaa kohti ketterää kaupunkisuunnittelua tietyillä viesteillä. Alueiden kuten seudun, kaupungin ja kaupunginosan ominaisuuksien ja tarpeiden parempi tunnistaminen nähtiin tärkeänä. Alueet on ymmärrettävä kokonaisvaltaisesti ja tulee siirtyä yksittäisten osien suunnittelusta kokonaisuuksien kehittämiseen ja hallintaan. Myös energian käytön tavoitetasot tulee asettaa alueellisesti ja sisällyttää kaavoihin.
Suunnittelujärjestelmää tulee kehittää vastaamaan paremmin päivittäisen elämän tarpeita ja arjen sujuvuutta yli kunta- ja aluerajojen. Tavoitteena tulee olla vähintään seudulliset yleiskaavat.
Kaupunki ei ole ikinä valmis, ja siksi erityisesti asemakaava on saatava ketteräksi. Sen tulee elää muuttuvien tarpeiden ja käyttötarkoitusten mukaan. Joustavuuden tulee kattaa rakennusten ja alueiden koko elinkaari. Olennaista on huolehtia joustavuudesta myös olemassa olevassa rakenteessa.
Tarvitaan muutoksia pelisäännöissä. Esimerkiksi kiinteistövero tulee kiinteistön arvon lisäksi kytkeä alueen ja rakennuksen sijaintiin ja energiataseeseen.
Vahvojen maakuntakeskusten verkoston kehittymistä pitää tukea, mutta myös kansainvälisesti kilpailukykyistä pääkaupunkiseutua on tuettava.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Asiantuntijat: Energiatehokkuus edellyttää joustavaa kaupunkisuunnittelua”