Logistiikkarakentaminen vetää vielä
Logistiikkatilat ovat suomalaisilla kiinteistömarkkinoilla tietynlainen erikoisuus. Suuri osa uudehkosta tilakannasta on täsmärakennettu yhden käyttäjän tarpeisiin, ja spekulatiivista kiinteistökehittämistä on ollut Vuosaaren sataman logistiikka-alueen lisäksi vähän. Siksi markkinoille ei ole päässyt muodostumaan toimistokiinteistöjen kaltaista voimakasta ylitarjontaa.
Logistiikkatilat ovat suomalaisilla kiinteistömarkkinoilla tietynlainen erikoisuus. Suuri osa uudehkosta tilakannasta on täsmärakennettu yhden käyttäjän tarpeisiin, ja spekulatiivista kiinteistökehittämistä on ollut Vuosaaren sataman logistiikka-alueen lisäksi vähän. Siksi markkinoille ei ole päässyt muodostumaan toimistokiinteistöjen kaltaista voimakasta ylitarjontaa.
Osin myös tästä syystä ykkösluokan kohteiden vuokratasot ovat kivunneet korkeiksi. Toinen korkeita vuokria selittävä tekijä ovat rakentamiskustannukset. Pääkaupunkiseudulla tontteja on usein jouduttu louhimaan tai paaluttamaan, ja Suomessa rakentamismääräykset asettavat varastollekin korkeat laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Ilmaston takia tila ei voi esimerkiksi olla lämmittämätöntä. Muualla Euroopassa osa varastosta on usein yksinkertaista, lämmittämätöntä sääsuojaa.
Oli syy mikä tahansa, pääkaupunkiseudulla ykköstason logistiikkakiinteistöjen vuokrat ovat olleet jo vuosia Euroopan kolmanneksi kalleimmat, vain Lontoo ja Dublin ovat prime-logistiikkavuokrissa edellä. Ykköstaso tarkoittaa hyvää sijaintia ja kuntoa; käytännössä nykyaikaisia kohteita Vuosaaren sataman tai lentokentän läheisyydessä. Näiden nettoneliövuokrat liikkuvat 9-9,5 euron tuntumassa.
”Tämä tuskin on kestävä taso”, kiinteistökonsulttiyhtiö Jones Lang LaSallen tutkimusjohtaja Tero Lehtonen sanoo.
Hän arvioi, että logistiikkavuokrissa on selvää laskupainetta, ainakin prime-kohteissa. Yksi osoitus tästä on Vuosaaren sataman logistiikka-alue. Spondan omistamassa kohteessa ovat laatu ja sijainti kunnossa, mutta silti tilojen täyttöaste on muutama kuukausi valmistumisen jälkeen noin 40 prosenttia. Ongelmana ei voi olla muu kuin käyttäjien kalliina pitämä vuokra.
Kaupan keskusliikkeet aktiivisia
Ykkös- ja kakkostason väliin sijoittuvat uudet, liikenteen solmukohtiin tai huippualueiden liepeille sijoittuvat logistiikkakeskukset. Näitä ovat esimerkiksi pääradan ja oikoradan risteyskohdassa sijaitseva SRV:n kehittämä Kerca Keravalla tai Alfred A. Palmbergin ja Skanskan yhteinen Freeway Logistic Center, joka sijaitsee lähellä Vuosaaren satamaa Sipoon Bastukärrissa. Niiden vuokratasot ovat ykkös- ja kakkosalueiden puolivälillä.
Keravan Kerca sai vahvan lähdön, kun Kesko päätti alkuvuodesta siirtää sinne Anttilan uuden keskusvaraston. SOK puolestaan on tehnyt Sipoon kunnan kanssa aiesopimuksen, jonka nojalla se rakennuttaa tytäryhtiölleen Inex Partnersille käyttötavaran logistiikkakeskuksen Sipoon Bastukärriin eli Skanskan ja Palmbergin Freeway-alueelle. Yhdessä tasossa olevaa tilaa tulee SOK:n käyttöön noin 100 000 neliömetriä. SOK:n toiminnot muuttavat Sipooseen 2012.
Lue lisää aiheesta tämän viikon Rakennuslehdestä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Logistiikkarakentaminen vetää vielä”