Kosteusvauriotyöryhmä: Työpaikkojen hengitysilman raja-arvoille ei perusteita

”Työpaikoille ja erityisesti kuntien käyttöön on nyt hyviä työkaluja ja käytännön toimintaohjeita kosteusvaurion tunnistamiseksi ja poistamiseksi”, totesi Hyssälä ottaessaan vastaan työryhmän raportin.

Työryhmän mielestä työpaikkojen hengitysilman raja-arvojen määrittämiseen ei ole perusteita, koska tämänhetkisen tiedon perusteella tietyn mikrobin ja terveysvaaran tai sairauden välillä vallitsevaa syy-seuraus-suhdetta ei voida osoittaa. Työryhmän jättämään raporttiin on kuitenkin kerätty luettelo rakennusten tai rakenteiden kosteus- ja homevaurioihin viittaavista mikrobeista ja niiden pitoisuuksista. Luetteloa täytyy täydentää uuden tutkimustiedon mukaan.

Työryhmä ehdottaa, että kosteus- ja homevaurioituneiden työpaikkojen mikrobipitoisuuksien mittaajilla ja analysoijilla tulisi olla tietty pätevyys sekä asianmukaiset menetelmät ja laitteet. Asiasta pitäisi säätää laissa.

Työryhmän laatimia kosteusvaurioiden selvittämiseen tarkoitettuja kysymyssarjoja on mahdollista käyttää apuna työsuojelutarkastajien, työterveyshuollon, kiinteistön omistajan ja työnantajan tekemissä tarkistuksissa.

Työpaikoilla ei ole aiemmin ollut ohjeita, mitä kosteus- ja homevaurioille pitäisi tehdä. Työryhmä ehdottaa, että sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto laatii työsuojelupiireille tarpeellisen ohjeistuksen kosteus- ja homevaurioasioiden käsittelystä valvontakäytännön yhtenäistämiseksi. Lisäksi työterveyshuollolle pitäisi laatia opas kosteus- ja homeongelmien käsittelyyn ja selvittämiseen.

Viranomaisten yhteistyötä tehostettava

Työryhmä suosittaa myös viranomaisten yhteistyön tehostamista. Lisäksi esitetään, että Kuntaliiton Kunkor-hankkeessa kehitetyt työkalut otetaan kunnissa yleisesti käyttöön. Myös sisäilmaryhmän perustaminen kuntiin tai työpaikoille on hyvä käytäntö.

”Haluan painottaa, että työryhmän esittämät toimintamallit, kuten sisäilmaryhmien perustaminen vaikeimmissa kosteusvauriotapauksissa, ovat tärkeitä. Nyt tiedämme, että ongelmat pitää ratkaista moniammatillisesti, ammattitaidolla ja projektiluontoisesti. Tulen osaltani seuraamaan, että näin myös tapahtuu kentällä”, korosti Hyssälä.

Lisäksi työryhmä ehdottaa, että alan tutkimuslaitokset tekisivät selvityksen työpaikkojen kosteus- ja homeongelmien aiheuttamista kustannuksista ja mihin ne kohdistuvat. Hyssälä viittasi muun muassa vakuutusyhtiöiden tekemiin laskelmiin kosteusvaurioiden aiheuttamista terveyskustannuksista.

”Rakennuksissa muhivat kosteusvauriot aiheuttavat vakuutusyhtiöiden arvioiden mukaan yhteensä noin 1,5 miljoonan euron terveyskustannukset vuodessa. Esimerkiksi kunnat ovat käyttäneet noin 40 miljoonaa euroa vuodessa kosteus- ja homekorjauksiin”, totesi Hyssälä.

STM asetti kosteusvauriotyöryhmän huhtikuussa 2008. Valtioneuvosto puolestaan päätti kuluvan vuoden helmikuussa käynnistää ”Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot”. Vuodet 2009-2013 kattavan toimenpideohjelman tavoitteena on vähentää systemaattisesti kosteus- ja homeongelmien aiheuttamia terveyshaittoja ja kansantaloudellisia menetyksiä. Lisäksi tarkoitus on torjua uusien kosteusvaurioiden syntymistä uudis- ja korjausrakentamisessa. Ohjelmaa koordinoi ympäristöministeriö.

”Sosiaali- ja terveysministeriö on omalta osaltaan mukana hallituksen käynnistämässä Valtakunnallisissa kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelmassa. Työpaikkojen osalta etulinjan vastuu on niillä itsellään. Työnantajan tulee työturvallisuuslain säännösten perusteella huolehtia siitä, että työntekijät eivät saa huonon sisäilman takia haittaa terveydelleen. Asian korjaaminen ei ole kiinni pykälien puutteesta”, painotti Hyssälä.