Tarasti selvittämään haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toimeenpanon vauhdittamista
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki on perjantaina 5. kesäkuuta kutsunut oikeustieteen lisensiaatti Lauri Tarastin selvittämään haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toimeenpanon nykytilaa, siinä ilmenneitä ongelmia ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Tarkoituksena on löytää keinoja asetuksen toimeenpanon vauhdittamiseksi. Lisäksi selvitysmieheltä odotetaan näkemyksiä, joilla selvennetään kiinteistökohtaisten poikkeuslupien myöntämisperusteita. Kesäkuussa käynnistyvä selvitystyö päättyy joulukuun puolivälissä.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki on perjantaina 5. kesäkuuta kutsunut oikeustieteen lisensiaatti Lauri Tarastin selvittämään haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toimeenpanon nykytilaa, siinä ilmenneitä ongelmia ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Tarkoituksena on löytää keinoja asetuksen toimeenpanon vauhdittamiseksi. Lisäksi selvitysmieheltä odotetaan näkemyksiä, joilla selvennetään kiinteistökohtaisten poikkeuslupien myöntämisperusteita. Kesäkuussa käynnistyvä selvitystyö päättyy joulukuun puolivälissä.
Haja-asutusalueiden jätevesiasetus tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Sen tarkoituksena on ollut vähentää haja-asutuksesta aiheutuvien jätevesien pinta- ja pohjavesiä likaavaa vaikutusta. Pitkästä voimassaolosta huolimatta asetuksen toimeenpano on lähtenyt liikkeelle erittäin hitaasti. Arvioiden mukaan noin 200 000-250 000:lla viemäriverkostojen ulkopuolella olevalla kiinteistöllä on tarve tehostaa talousjätevesiensä käsittelyä. Tähän mennessä vain noin 10-15 prosenttia näistä kiinteistöistä on tehostanut jätevesien puhdistusta asetuksen edellyttämällä tavalla. Kunnissa on myös epätietoisuutta kiinteistökohtaisten poikkeuslupien määrittelyssä.
Oikeustieteen lisensiaatti Lauri Tarasti on toiminut muun muassa ympäristöministeriön kansliapäällikkönä 1983-1994 ja korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvoksena 1994-2007.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Tarasti selvittämään haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toimeenpanon vauhdittamista”
Sopii kysyä kumpi on pahempi kuormittaja:muutama mökki jossa asutaan max.pari kuukautta vuodessa vai lietelantaa kylvävä maajussi niinku allekirjoittaneen mökillä on tilanne.Toiselle maksetaan ympäristönsuojelusta ja toinen pannaan maksamaan tyhjästä.Suositeltavaa olis jalkautua nuitte tutkijoiden joskus maastoon eikä tehdä tutkimusta konttorissa.Voisivat käydä samalla vaikka uimassa siinä joessa kesähelteillä vähän veden aikaan ja nauttia lasillisen virkistävää jokivettä…
Lietelantaa ei saa enää käsitelemättä levittää pelolle. Maanviljelijä joutuu kalkkikäsittelyllä tai vastaavalla käsittelemään lietteensä. Ja jos hän levittää lietettä naapurin pelolle, silloin kyseessä on lannoite ja hän tarvitsee ympäristökeskukselta luvat toimintaan.
Ei se paska muutu miksikään, vaikka sitä käsittelisi kalkilla. Ravinteet ja hajut säilyvät silti. Kepuhallitus vain yrittää hämätä ja jakaa samalla piilotukia nk. ympäristötukien nimellä uskollisille äänestäjilleen. Eipä ole maatalouden ravinnekuormitus ympäristölle vähentynyt vuosien aikana oleelliesti huolimatta satojen miljoonien tukirahoista.