Helsinki kyllästyi rakennusliikkeiden pienasuntojen suunnittelun tasoon
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä patisti maanantaisella kirjeellään rakennusliikkeitä parantamaan pienasuntojen suunnittelua. Helsingin rakennusvalvontavirasto on Penttilän pyynnöstä arvioinut rakennuslupahakemusten pohjalta pienasuntojen käytettävyyttä ja niissä olevia ongelmia. Arviointi on tehty sellaisista viime aikojen asuntorakentamisluvista, joissa suunnitelmia on muutettu aiotusta ja asuntokokoja on pienennetty. ”Toivon, että voisitte omissa toimissanne välttää raportissa kuvattuja laadullisia ongelmia, jotta voimme jatkossakin tuottaa korkeatasoisia pienasuntoja niitä tarvitseville”, Penttilä sanoo.
Raportin mukaan ongelmina ovat pelkästään yhteen ilmansuuntaan avautuvat asunnot, keittiö- ja ruokailutilojen sijaitseminen asuntojen keskellä, rakennusrunkojen syvyys ja siitä johtuva asuntojen kapeus, pesu- ja keittotilojen kohtuuttoman suuri osuus asuntojen pinta-alasta, porrashuoneiden varustaminen pimeillä kierreportailla ja yhteistilojen määrästä tinkiminen.
Ongelmat näkyvät muussakin suunnittelussa
Rakennusvalvontaviraston lupa-arkkitehtien mukaan laman aikana syntyneet heikentyneet suunnitteluperiaatteet ovat nyt nähtävissä yhä useammin myös lupavalmistelussa olevissa tavanomaisissa suunnitteluhankkeissa.
Helsingin rakennusvalvontaviraston päällikön Lauri Jääskeläisen mukaan kyseessä ovat kohteet, joissa arkkitehti on useimmiten saanut pikaisen toimeksiannon sijoittaa entisiin kuoriin 50 prosenttia lisää asuntoja samoilla porrasmäärillä.
”Se on se pulma. Niistä tulisi varmaan parempia, jos alunperin tiedettäisiin, että tehdään pieniä asuntoja”, Jääskeläinen sanoo. Pienuus sinänsä ei ole ongelma, vaan asuntojen pienentäminen kovilla aikataulupaineilla.
”Esimerkiksi sodan jälkeen melkein kaikki asunnot olivat pieniä ja hyvin suunniteltuja.”
”Tässä on kyse koko ketjusta kaavoituksesta alkaen. Ongelma syntyy, kun perheasuntoja muutetaan pienasunnoiksi. Käymme kaupungin hallinnon sisällä läpi, miten suunnittelua pitäisi kehittää. Höllät suunnitteluohjeet mahdollistavat tilanteen. Toivon, että rakennuttajat käyvät saman keskustelun laadun parantamiseksi”, Penttilä sanoo.
Lue lisää tuoreesta Rakennuslehdestä huomenna.
Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa
9 vastausta artikkeliin “Helsinki kyllästyi rakennusliikkeiden pienasuntojen suunnittelun tasoon”
Nopeasti vaihtuviin markkinatilanteisiin reagointi tuottaa juuri tällaista. Eipä yksiöiksi ja kaksioiksi jaetut vanhat isot jugendasunnotkaan aina moneen suuntaan avaudu, ja parasta olisikin suunnitella asunnot niin että niitä voidaan jakaa ja yhdistää tarpeen mukaan.
Jos asunnot suunnitellaan niin, että ne voidaan jakaa ja yhdistää tarpeen mukaan, niin asuntojen väliset seinät täytyy ilmeisesti tehdä helposti purettaviksi. Eikö ole niin, että helposti purettavat seinät läpäisevät äänen hyvin? Eikö tällöin suunnitella huonosti toisistaan äänieristettyjä asuntoja?
Rakennusliikkeet saivat 75 neliön säännön kumottua, mutta tällä meiningillä se tekee paluun jo ensi vuonna.
Nyt ei kannattaisi ahnehtia liikaa, vaan suunnitella hyviä pikkuasuntoja. Aidan ylittäminen sieltä mistä se on matalin pakottaa muuten poliitikot palauttamaan neliörajat.
75 m2:n sääntö ei vaan kuulu markkinatalouteen. Parempi olisi antaa vapaammat kädet jo kaavassa, tällöin myös pienemmällä keskipinta-alalla on mahdollista saada aikaan toimivia pienempiä asuntoja. Jos on kysyntää isoista asunnoista niin niitä rakennetaan. Oikeasti on helpompi suunnitella isolla keskipinta-alalla ja myös m2-hinta halpenee. Kysyntää ei vaan ole kokonaishinnaltaan kalliista asunnoista riittävästi.
Asuntosuunnittelu on vahvasti hakoteillä. Suunnittelun tuloksena saadaan yksilöllisiä asuntoja = suuri suunnittelukustannus per asunto tai pieni suunnittelupanos per asunto. Asuintalojen suunnittelua tarkastellaan julkisivun näkökulmalta, ei asunnon sisäisten ominaisuuksien kannalta. Asukas kokee asuntonsa kuitenkin niiden tilojen kautta, joita hän käyttää. Olisiko syytä suunnata suunnittelupanoksia takaisin asuntopohjien kehittämiseen? Eikö toistoa todellakaan saa käyttää? Saisimme sopivalla toistolla ja kohtuullisella julkisivun muuntelulla asukkaille hyvää ympäristöä ja erinomaisia asuntoja asuttavaksi, jopa kohtuullisella kustannuksella.
Kyllä ongelman ydin on nimenomaan siinä, että kaavoittaja haluaa ensin kaupunkikuvallisesti määrätä miltä talo näyttää. Sitten kaupunki antaa määräyksen, että pitää rakentaa isoja asuntoja (yli 75 m2)välittämättä siitä mitä markkinat huutavat. Sitten isketään päätä seinään ja ajaudutaan pakkoratkaisuihin. Saa siinä sitten apulaiskaupunginjohtaja muka olla viisaan oloinen. Etsisi syyllistä vaan sieltä omasta virastostaan. On helppo panna syy rakennusliikkeiden ja arkkitehtitoimistojen syyksi.
Valtio satsaa elvytysrahoja asuntorakentamiseen työllisyyden parántamiseksi satoja miljoonia. Samaanaikaan Helsinki hörhöilee ja estää ilman yhteiskunnan tukia rakennettavien uusien vapaarahotteisten asuntojen rakentamisen. Kansantaloudellisesti järkyttävää typeryyttä!
Markkinataloudessa kun eletään niin asunnot on rakennettava kysynnän mukaan eikä suunnitelmatalous lähtöisesti. Yhtä paljon järkeä olisi määrätä kaikkien Helsinkiläisten uudet autot katumaastureiksi, kuin määrätä 75 m2 kpa uusiin rakennushankkeisiin. Onhan maasturit tilavampia matkustaa ja pari kertaa vuodessa voi nelivetoakin tarvita ja joskus kyydissä saattaa olla ihan 5 henkeäkin. Markkinat ohjaavat asuntotuottajat rakentamaan asuntoja joita tarvitaan. Tarvetta ei synnytetä virkamiesten tai politiikkojen mielihaluilla.
Rakennusliikkeiden johtajat vastasivat kritiikkiin, ettei ole laadullisia ongelmia. Eivät edes ymmärtäneet mistä oli kysymys, kun puhuttiin laadusta. Tämä kyllä kuvaa täydellisesti rakennusliikkeiden tasoa!!!
Oli ehkä vähän epäasiallista valita jutun kuvaksi nuorisoasuntokohteen piirustukset Malmilta. Siinä toden totta usemmat asunnot ovat kokoa 37,5 m2, mutta sellaisia ovat nuoriso ja opiskelija-asunnot parhaimmillaankin. Varsinainen jutun juurihan oli tavallisten asuntojen keskikojen pienentämisessä.