YM:n työryhmä: Maakuntakaavoissa määriteltävä myös markettien enimmäiskoko

Muutoksella parannettaisiin seudullisia pelisääntöjä palveluverkon kehittämisessä ja vähennettäisiin kuntien keskinäistä epätervettä kilpailua kauppapaikoista.
”Kaavoitusta koskevat säännökset eivät ole kaikilta osin pysyneet kaupan kehityksen tahdissa”, työryhmän puheenjohtaja, varatuomari Matti Aura totesi.

Paljon tilaa vaativalla erikoistavarakaupalla, kuten huonekalu-, rauta- ja autokaupalla, on nykyisin erityisasema lainsäädännössä. Työryhmä ehdottaa, että tästä erityisasemasta luovutaan, ja kaikkea kauppaa ohjataan samoilla säännöillä. Vähittäiskaupan suuryksikön nykyiseen kokorajaan ei esitetä muutosta.

Työryhmä pitää kuitenkin selvitystä kokorajan muutoksesta tarpeellisena. Nykyään vähittäiskaupan suuryksiköksi luetaan myymälä, jonka koko on yli 2 000 kerrosneliömetriä. Työryhmän mukaan nykyinen kokoraja on tukenut päivittäistavarakaupan lähipalveluja.  Kaupunkiseuduilla etäisyys lähimpään ruokakauppaan on säilynyt hyvänä. Nykyinen kokoraja ei myöskään ole rajoittanut kauppaketjujen kiinnostusta rakentaa suuryksiköitä.

Työryhmä ehdottaa myös, että kaupan ohjauksen periaatteet kirjataan nykyistä selkeämmin lainsäädäntöön.  Ehdotusten toteuttaminen edellyttää sekä maankäyttö- ja rakennuslain että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamista.

Suurten kaupan yksiköiden ohjauksen parantamiseen tähtää myös työryhmän ehdotus, jonka mukaan erittäin suurten eli yli 60 000 kerrosneliömetrin kokoisten kaupan hankkeiden vaikutukset tulisi selvittää ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä.

”Työryhmän ehdotukset tähtäävät ennen muuta yhdyskuntiin ja liikenteeseen voimakkaimmin vaikuttavien suurten, seudullisten kaupan yksiköiden ohjauksen tehostamiseen kaavoituksessa. Pidän tätä painotusta oikeana”, Vapaavuori sanoi. ”On tärkeää, että ehdotuksista käydään monipuolinen yhteiskunnallinen keskustelu.”

Ympäristöministeriön asettaman kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryhmän tehtävänä oli arvioida kaupan merkitystä yhdyskuntakehityksen muutostekijänä, kulutuskäyttäytymisen muutosten ja kaupan palvelujen vastaavuutta, kaupan ohjauksen ajanmukaisuutta sekä ilmastonmuutoksen hillinnän vaikutuksia kaupan sijaintiin ja rakenteeseen.