”Tosiasiassa hanke on hydrologinen painajainen ja toteuttamiskelvoton. Esteinä ovat fysikaaliset lainalaisuudet, lainsäädäntö, yleinen etu ja toivottavasti myös luonnon kunnioitus”, Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, iktyonomi Pirkko-Liisa Luhta toteaa.
PVO on laskenut tekojärven ja voimalaitoksen yhteisiksi investointikustannuksiksi 115 miljoonaa euroa ja uutta tehoa saataisiin 32 megawattia. Nopeaan säätöön soveltuva teho lisääntyisi yhtiön mukaan noin 100 megawatilla, kun alajuoksun viiden voimalaitoksen käyttö tehostuisi. Lisäenergiaa saataisiin 155 gigawattituntia vuodessa. Yhdessä alajuoksun tehostamishankkeen kanssa Iijoen tuotanto lisääntyisi PVO:n mukaan lähes 200 gigawattituntia vuodessa. Noin 20 prosenttia energiasta, 40 gigawattituntia vuodessa, on tarkoitus jättää hyödyntämättä ympäristösyistä.
Luonnonsuojelujärjestöjen mukaan Iijoki soveltuu huonosti vesivoiman tuotantoon vähäjärvisyyden ja pienen pudotuskorkeuden takia. Yhteiskunnan etua eivät järjestöjen mukaan palvele hankkeen aiheuttamat virtaussuuntien kääntämiset, suojelupäätösten purkamiset ja turvemaan hukuttaminen tekoaltaan veden alle, josta aiheutuisi enemmän ilmastopäästöjä kuin vesivoiman lisäyksestä saataisiin ilmastohyötyä. Myös Aittojärven-Kynkään kylien valtakunnallisesti arvokas maisema-alue peittyisi rakenteiden ja ruoppausmassojen alle.
”Hallitusohjelman kirjaus vesivoiman tuntuvasta lisäämisestä ei voi lähtökohtaisesti tarkoittaa koskiensuojelulailla suojeltujen vesistöjen valjastamista sähköntuotantoon. Suomessa teknistaloudellisesti merkittävästä rakentamattomasta vesivoimasta on suojelun takana lähes 80 prosenttia. Koskiensuojelulakia tuskin kuitenkaan purettaisiin pelkästään Kollajan altaan ja voimalaitoksen takia”, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin aluepäällikkö Merja Ylönen sanoo.
Lisäksi järjestöt katsovat, että Iijoen virtaamien väheneminen murto-osaansa tuhoaisi suojellun virtavesiluonnon ja estäisi kalateistä huolimatta lohen paluun ylävirtaan ja Livojokeen. Padoilla ja penkereillä kahlitussa joessa luonnollinen tulva ei myöskään pääsisi entiseen tapaan leviämään alavirran suuntaan asumattomille soille.
”Iijoki on avainasemassa, jos Itämeren uhanalainen lohi halutaan säilyttää. Joen oma 50 vuotta laitoksessa säilytetty vaelluskalakanta on Tornionjoen ja Simojoen kantojen ohella ainoa Itämeren puolella jäljellä oleva alkuperäiskanta”, Luhta kertoo.
Viisi vuotta kestävä rakennushankkeen on laskettu tuovan alueelle yli 1 600 henkilötyövuotta, josta huomattava osa olisi Pudasjärvellä paikan päällä tapahtuvaa työtä.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen odotetaan antavan asiasta ensi viikolla yhteysviranomaisen tärkeän lausunnon.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Luonnonsuojelujärjestöt kritisoivat PVO:n Kollaja-suunnitelmaa”
Lyödäänkö vetoa, että Kepu pettää aina-sanonta tulee todistetuksi todeksi, jos nykyinen ympäristöministeri on virassa. Eli Kollaja rakennetaan. Kepulit tekevät juuri niinkuin iso raha sanoo, onhan Vanhanenkin todennut, että vaalituellakin on vain samanlaisen ajattelun tukeminen mahdollistettu.
iijoesta pitäisi purkaa ne muutamat vesivoimalat pois ja antaa lohen nousta.joki antas paremma tuoton vapaana kuin kahlittuna.onneksi kuusamossa kosket sentään pelastui kepun tuhoamis vimmalta rinteen tekemän kovan työn ansiosta.jokainen voi käydä kitkalla katsomassa mistä on kysymys….
Luonnonsuojelujärjestöt ovat ilmastonmuutoksen torjunnan kovimmat vastarannankiisket Suomessa. Todellisia ”maan ystäviä”. Tärkeintä on säilyttää etelän luontoturisteille mukavat ulkoilumaastot, joille ajella katumaastureillaan.
Vesivoiman lisärakentaminen on kannatettavaa. Meillä on vain kaksi todellista vaihtoehtoa saasteettomasta energiasta. Vesi- ja ydinvoima.