Uusien vuokrasopimusten nousuvauhti ylittänyt selvästi inflaation 2000-luvulla kasvukeskuksissa

Uudet asuntovuokrat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet Helsingissä 5,1, Espoossa 4,2 ja Vantaalla 4,0 prosentin vuosivauhtia. Muista kasvukeskuksista Tampereen, Turun ja Jyväskylän uudet vuokrat ovat nousseet keskimäärin 3-4 prosentin vuosivauhtia, kun taas Oulun ja Lahden uusien vuokrien kehitys on ollut maltillisempaa, noin 2,5 prosentin tasoa. Vuokrien nousu oli tarkastelujakson alkuvuosina verraten maltillista, ja vuonna 2007 vuokratasoissa nähtiin jopa pieni notkahdus omistusasumisen kysynnän saavuttaessa huippunsa. Tämän jälkeen vuokrien nousu on kiihtynyt kaikissa kasvukeskuksissa, mutta jyrkimmin pääkaupunkiseudulla. Vuokrien nousu on ollut lähes yhtä jyrkkää sekä pienissä että suurissa vuokra-asunnoissa.

Uusien asuntovuokrien nousu on ylittänyt kaikissa kasvukeskuksissa selkeästi inflaation, joka kyseisenä ajanjaksona on ollut keskimäärin 1,7 prosenttia. Vuokrien kasvuvauhdin ja inflaation ero on korostunut syksystä 2007 lähtien. 2000-luvun puolivälin tienoilla vuokrien nousu jäi joinakin vuosina jopa alle inflaation. Samaan aikaan asuntohintojen nousu oli varsin voimakasta. Vaikka vuokrien nousuvauhti on ollut ripeää, asuinrakennusten ylläpitokustannusten nousu on ollut vielä selkeästi vuokrien nousua jyrkempää koko tarkasteltavana olleen 2000-luvun ajan.

Asuntojen hintojen ja vuokrien yhteys vaihtelee

Asuntovuokraindeksien kehitys kuvaa mielenkiintoisesti omistus- ja vuokra-asuntomarkkinoiden välistä dynamiikkaa erilaisissa suhdannetilanteissa. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälin tienoilla kysyntä kohdistui rahoitusmarkkinoiden kehityksen siivittämänä ennen kaikkea omistusasumiseen. Vuokratasojen kehitys oli maltillista, mikä yhdessä nousevien asuntohintojen kanssa houkutteli piensijoittajia realisoimaan sijoituksiaan, mikä vähensi vuokra-asuntojen tarjontaa.

Rahoitusmarkkinakriisi laukaisi vuosikymmenen loppupuolella uudenlaisen tilanteen, jossa kysyntä ensin kohdistui voimakkaasti vuokra-asumiseen, kun taloudellinen epävarmuus lisääntyi sekä asuntoluottojen saatavuus heikentyi. Vuosina 2008 ja 2009 vuokratasot nousivat selkeästi asuntojen hintoja nopeammin. Vuonna 2010 asuntohintojen nousu ylitti jälleen selkeästi vuokrien kehityksen. 

Indeksien taustalla laaja asuntovuokratietokanta

KTI Kiinteistötieto on kehittänyt yhteistyössä alan merkittävien toimijoiden kanssa asuntovuokraindeksejä eri alueille ja erilaisiin huoneistotyyppeihin. Indeksit kuvaavat uusien asuntovuokrasopimusten vuokratasojen kehitystä. Indeksien mallinnuksen aineistona on käytetty KTI:n asuntovuokratietokantaa, joka sisältää tiedot noin 50 000 vapaarahoitteisen tai korkotuetun asunnon vuokrasopimuksista. Indeksien tarkoituksena on kuvata vuokra-asuntomarkkinoiden kehitystä ja tukea asuntosijoittajien ja poliittisten päättäjien asuntomarkkinoita koskevaa päätöksentekoa.

Hankkeen rahoittivat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Keva, Suomen Kiinteistöliitto ry, Kunta-Asunnot Oy, Sato Oyj, Suomen Vuokranantajat ry, VVO-yhtymä Oyj sekä YH Länsi Oy. Hankkeen muita yhteistyökumppaneita ovat Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli Ry, Tilastokeskus sekä ympäristöministeriö.