Uusimaa varautuu 430 000 asukkaan kasvuun vuoteen 2035 mennessä

Helsingin seudulla kasvua ohjataan sen itäisiin osiin. Rakennetta ollaan tasapainottamassa nyt kun metropolimaakunnan työssäkäyntialuetta on päästy ensi kertaa suunnittelemaan yhtenä kokonaisuutena Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien yhdistyttyä vuoden vaihteessa. Uusi väestönkasvu ohjataan ensisijaisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Ratojen asemanseutuja sekä taajamia hyvien linja-autoliikenneyhteyksien varrella tiivistetään. Kaavaluonnoksessa varaudutaan myös uusien ratakäytävien avaamiseen. Näiden varrelle sijoittuvien uusien taajamien toteuttaminen sidotaan raideyhteyden tai metron toteuttamiseen.

 Tällaisia ovat esimerkiksi Östersundom ja Hista. Mahdollisia uuden rakentamisen alueita on myös nykyisen pääradan varrella.

”Siellä lähivuosien kasvumahdollisuudet jumiutunevat pääradan kapasiteettiongelmiin ellei kapasiteettia Pasila-Riihimäki välillä nosteta ja Pisara-rataa rakenneta”, harmittelee maakuntajohtaja Ossi Savolainen.

Väestöä ei kannata alueella kasvattaa, ennen kuin joukkoliikenne toimii kunnolla.Taajama-alueiden ulkopuolella kasvu keskitetään suurehkoihin kyliin, joissa on edellytyksiä vastaanottaa asukkaita. Kyliä on esitetty vähemmän kuin aiemmissa maakuntakaavoissa.

Alueen kilpailukyvyn kannalta merkittävä kaavaratkaisu tulee olemaan uuden nopean Helsinki-Pietari-raide-yhteyden linjaus, josta nyt luonnosvaiheessa esitetään kolme vaihtoehtoa. Toinen merkittävä uusi raideyhteys on Espoo-Salo-välille linjattu ESA-rata. Kaavassa varaudutaan lisäksi muun muassa lentorataan sekä poikittaisten liikenneyhteyksien vahvistamiseen.

Kaupan suuryksiköitä suunnitteilla jälleen ennätysmäärä
 
Uudellamaalla oli vuonna 2010 suunnitteilla 150 kaupan suuryksikköä, mikä on lähes kaksinkertaisesti edelliseen vuoteen verrattuna. Suunnitelmista suuri osa on hypermarket-kokoisia hankkeita ja kolme hankkeista on yli 100 000 k-m2 kokoisia jättihankkeita.  Hankkeiden lisäksi myös kuluttajien määrän ja heidän ostovoimansa lasketaan lisääntyvän reilusti.

Kaupan osalta suurimpana haasteena on sen sijoittuminen. Esimerkiksi nyt vireillä olevista hankkeista viidennes sijaitsee nykyisen maakuntakaavan vastaisesti.

”Maakuntakaavan valmistelun periaatteena on kaupan sijoittuminen keskusta-alueille ja kestävästi yhdyskuntarakenteeseen. Uusia rakenteesta irrallisia hankkeita ei voida ilman perusteita kaavaan merkitä, toteaa aluesuunnittelun johtaja Riitta Murto-Laitinen.
 
Uudenmaan liitto on valmistellut maakuntakaavan luonnoksen laajana yhteistyönä kuntien ja viranomaisten kanssa. Maakuntahallitus käsittelee kaavaluonnosta ensimmäisen kerran 14. maaliskuuta. Luonnos tulee palautteen antamista varten nähtäväksi vielä tämän kevään aikana.