Kaupungin vuokra-asuntojen osuus on suuri Helsingissä

Selvityksen taustalla on viimeaikainen kaupunkipoliittinen keskustelu, jossa on toistuvasti ollut esillä kaupunkien alueelliseen ja sosiaaliseen eriytymiseen liittyvät kysymykset. Erityisesti sosiaalisen vuokra-asuntokannan sijainti, määrä ja tapahtuneet asukasrakenteen muutokset ovat kohonneet keskeisesti esille näissä keskusteluissa. Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisussa on nyt ensimmäistä kertaa selvitetty kaupungin omistamaa vuokra-asuntokantaa ja sen asukasrakennetta osa-alueittain.

Kaupungilla yli 13 prosenttia asunnoista

Helsingin kaupungin alueellisten kiinteistöyhtiöiden hallinnassa ja yleisen asunnonjaon piiriin kuuluvia vuokra-asuntoja oli vuoden 2010 lokakuun lopussa 43 875. Asukkaita näissä asunnoissa oli 85 575.

Helsingin kaupungin yleisen asunnonjaon piiriin kuuluvat asunnot kattavat 30 prosenttia Helsingin vuokra-asuntokannasta. Koko kaupungin asuntokannasta Helsingin kaupungin aravavuokra-asuntojen osuus oli 13,3 prosenttia vuonna 2009, kun Espoossa tämä osuus oli 10,0 prosenttia, Vantaalla 8,6 prosenttia, Tampereella 7,3 prosenttia, Turussa 7,6 prosenttia ja Oulussa 7,0 prosenttia.

Suuret alueittaiset erot

Kaupungin omistamien asuntojen osuudet vaihtelevat suuresti eri puolilla Helsinkiä. Vuoden 2010 lopulla kaupungin omistamista asunnoista vain 1 prosenttia eli 586 asuntoa sijaitsi eteläisessä suurpiirissä. Osuus on kovin vähäinen sekä suhteessa kaupungin omistamaan vuokra-asuntokantaan että suhteessa alueen osuuteen Helsingin koko asuntokannasta. Eteläisessä suurpiirissä sijaitsee 20 prosenttia kaikista Helsingin asunnoista. Vastaavasti kaupungin vuokra-asuntojen yliedustus on kohtuullisen vahvaa itäisessä suurpiirissä ja koillisessa suurpiirissä.

Kaupunginosista eniten kaupungin vuokra-asuntoja on Maunulassa, Länsi-Herttoniemessä, Kontulassa ja Jakomäessä eli alueilla, joille kaupungin vuokra-asunnot on rakennettu pääosin 1950- ja 1960-luvuilla. Näillä alueilla myös kaupungin vuokra-asuntojen osuus sekä alueen koko asuntokannasta että vuokra-asuntokannasta on suuri. Jakomäessä kaupungin vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on 53 prosenttia ja vuokra-asuntokannasta 80 prosenttia. Maunulassa puolestaan kaupungin vuokra-asuntojen osuus alueen asuntokannasta on 49 prosenttia ja vuokra-asuntokannasta 76 prosenttia, Länsi-Herttoniemessä kaupungin asuntojen osuus alueen asuntokannasta on 42 prosenttia ja vuokra-asuntokannasta 70 prosenttia. Kontulassa kaupungin vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on vain 26 prosenttia, mutta nousee kuitenkin vuokra-asuntokannasta 49 prosenttiin.

Kaikkein vähiten kaupungin vuokra-asuntoja on Tattarisuolla (alueen asuinrakentaminen on aloitettu vasta vuonna 2010), Lauttasaaressa ja Heikinlaaksossa, joissa kaupungin asuntojen määrä jää alle 50 asunnon. Alueet, joilla kaupungin vuokra-asuntojen määrä on vähäinen (alle 100 asuntoa), ovat toisaalta pientalo-alueita ja toisaalta vanhoja kerrostaloalueita, jotka ovat rakentuneet pääosin ennen kaupungin organisoidusti aloittamaa vuokra-asuntotuotantoa ja/tai joilla myös rakennettavat tontit ovat olleet pääosin yksityisellä maalla. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi Lauttasaari, Kamppi ja Linjat.

Asuntokunnista 18 prosenttia vieraskielisiä

Kaupungin vuokra-asuntoihin sijoittuu huomattava osa Helsingin vieraskielisestä väestöstä. Kun Helsingin kotimaankielisistä asuntokunnista ja asukkaista noin 12 prosenttia asuu kaupungin vuokra-asunnoissa, vastaava osuus vieraskielisistä asuntokunnista on 30 prosenttia ja asukkaista lähes 40 prosenttia.

Helsingin kaupungin vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista 81 prosenttia on kokonaan kotimaankielisiä, kuudessa prosentissa puhutaan sekä kotimaisia että vieraita kieliä ja 13 prosenttia asuntokunnista on kokonaan vieraskielisiä. Yhteensä kaupungin vuokra-asunnoissa asuu 19 000 henkeä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Siinä missä kaupungin asuntojen kotimaankielisistä asuntokunnista 53 prosenttia on yhden hengen talouksia, vieraskielisistä asuntokunnista yhden hengen asuntokuntia on 32 prosenttia. Viiden hengen ja sitä suurempia asuntokuntia on kotimaankielisten asuntokunnista vain 3 prosenttia, kun taas vieraskielisistä näitä on 14 prosenttia ja sekakielisistä 18 prosenttia.

Asuntokuntarakenteen ero on nähtävissä myös siinä, minkä kokoisissa asunnoissa asuntokunnat asuvat. Yksiöissä asuvista asuntokunnista kotimaankielisten osuus on 91 prosenttia, vieraskielisten ja sekakielisten osuuden ollessa 9 prosenttia. Neljän huoneen asunnoissa kotimaankielisten osuus on pudonnut jo 67 prosenttiin ja vieraskielisten ja sekakielisten asuntokuntien osuus on 33 prosenttia. Kaikkein suurimpien asuntojen eli viidessä huoneessa tai sitä suuremmissa asuvista asuntokunnista on kotimaankielisiä 62 prosenttia ja kokonaan vieraskielisiä ja sekakielisiä asuntokuntia 38 prosenttia.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisu löytyy kokonaisuudessaan tästä.