Rakennusten energiatehokkuus paranee Helsingissä
Helsingin rakennusten energiatehokkuus on paranemassa selvästi. Vuonna 2009 rakennetut asuinkerrostalot kuluttivat viime vuonna kaukolämpöä jopa 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008 rakennetut asuintalot. Kaukolämmön kulutus on kaikkein korkeinta 1960-luvulla rakennetuissa asuinkerrostaloissa, jotka kuluttavat keskimäärin kaksi kertaa enemmän lämpöenergiaa kuin uusimmat kerrostalot. Myönnetyistä rakennusluvista yhä suurempi osa kuuluu energiatehokkaimpaan A-luokkaan. Nämä tiedot käyvät ilmi Helsingin ympäristötilastoista.
Helsingin rakennusten energiatehokkuus on paranemassa selvästi. Vuonna 2009 rakennetut asuinkerrostalot kuluttivat viime vuonna kaukolämpöä jopa 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008 rakennetut asuintalot. Kaukolämmön kulutus on kaikkein korkeinta 1960-luvulla rakennetuissa asuinkerrostaloissa, jotka kuluttavat keskimäärin kaksi kertaa enemmän lämpöenergiaa kuin uusimmat kerrostalot. Myönnetyistä rakennusluvista yhä suurempi osa kuuluu energiatehokkaimpaan A-luokkaan. Nämä tiedot käyvät ilmi Helsingin ympäristötilastoista.
Viime vuonna Helsingissä myönnetyistä rakennusluvista energiatehokkainta A-luokkaa oli jo noin 23 prosenttia kerrosalasta, kun vuonna 2009 osuus oli vain noin viisi prosenttia. Yleisintä A-energialuokka oli viime vuonna omakotitaloissa (55 prosenttia), pienissä 2-6 asunnon asuinrakennuksissa (49 prosenttia), toimistorakennuksissa (52 prosenttia) sekä liikerakennuksissa (71 prosenttia). Kerrostaloissa (8 prosenttia) ja julkisissa palvelurakennuksissa (0 prosenttia) A-luokka oli vielä harvinainen.
Energiatehokkain kaupunginosa Arabianranta
Viime vuonna valmistui selvitys kuuden eri-ikäisen kaupunginosan välisistä eroista energiatehokkuudessa, jätemäärissä ja vedenkulutuksessa. Lähiöprojektin ja Helsingin Energian vetämän hankkeen mukaan asukaskohtaiset kulutukset vaihtelivat suuresti kaupunginosittain.
Kaikkein pienintä asukkaiden sähkön- ja lämmönkulutus oli uudella Arabianrannan alueella, jossa kulutettiin asukasta kohden 45 prosenttia vähemmän kuin 50-luvulla rakennetussa Länsi-Herttoniemessä. Sähkönkulutukseltaan pieniä olivat Arabianrannan lisäksi myös Taka-Töölö ja Jakomäki. Länsi-Herttoniemessä, Länsi-Pakilassa ja Myllypurossa asukaskohtainen sähkönkulutus oli lähes kaksi kertaa suurempaa kuin kolmella muulla alueella. Käyttötottumusten lisäksi asukaskohtaista energiankulutusta selittävät esimerkiksi asuntojen koko, rakennusvuoden mukaiset tekniset ratkaisut sekä sähkölämmityksen osuus rakennuskannassa.
Nämä ja monet muut tuoreet tilastotiedot esimerkiksi liikenteestä, ilmastonmuutoksesta, ilman- ja vesiensuojelusta sekä ympäristövastuullisuudesta löytyvät Helsingin sähköisestä ympäristötilastosta. Se löytyy tästä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rakennusten energiatehokkuus paranee Helsingissä”