Ylijäämämassojen käsittelyyn löytyy monta keinoa Helsingissä
Talon- ja infrarakentamisen yhteydessä muodostuvien, muuhun maanrakentamiseen kelpaamattomien ylijäämämassojen loppusijoitus on akuutti ongelma Helsingissä ja pitemmällä tähtäyksellä myös muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Helsingin kaupungin ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry:n asian tiimoilta järjestämän hankintaklinikan mukaan ylijäämämassojen muodostamaan ongelmaan on kuitenkin olemassa keinoja.
Talon- ja infrarakentamisen yhteydessä muodostuvien, muuhun maanrakentamiseen kelpaamattomien ylijäämämassojen loppusijoitus on akuutti ongelma Helsingissä ja pitemmällä tähtäyksellä myös muissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Helsingin kaupungin ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry:n asian tiimoilta järjestämän hankintaklinikan mukaan ylijäämämassojen muodostamaan ongelmaan on kuitenkin olemassa keinoja.
Helsingissä syntyvien ylijäämämassojen määrä on 0,5-0,7 miljoonaa m3-itd/vuosi rakentamisen intensiteetistä riippuen. Tänä vuonna se on tarkoittanut sitä, että noin 200 kuorma-autollista jätemaata kuljetetaan pois Helsingistä päivittäin.
Hankintaklinikan suositusten mukaan Helsingin tärkeimpien ulosmenoteiden varsille tulisi sijoittaa ylijäämämassojen sijoitusalueita, joihin olisi palveluntuottajien toimesta järjestetty vastaanotto- ja käsittelypalveluja. Uusien paikkojen tulisi olla avoimia kaikille massojen lähtöpaikkakunnasta ja vastaanottoalueen sijaintipaikasta riippumatta.
”Helsingin kaupunki tarkentaa vielä ylijäämämassojen loppusijoitus- ja kierrätyspalvelujen hankintaperiaatteita. Tavoitteena on kehittää toimintatapa, jossa ylijäämämassojen uusiokäyttö, niiden loppusijoitus ja uuden kiviaineksen käyttö saadaan ympäristön kannalta ja taloudellisesti kestävälle pohjalle pitkälle tulevaisuuteen. Kun tätä palvelutoimintaa koskevan hankintakilpailun edellytykset ovat varmistuneet, käynnistämme hankintaprosessin kilpailullisena neuvottelumenettelynä”, Helsingin kaupungin rakennusviraston osastopäällikkö Osmo Torvinen kertoo.
Hyötykäyttöä syntyalueilla
Klinikkatyöskentelyn keskeisiä johtopäätöksiä oli, että ylijäämämassaongelmaa on mahdollisimman pitkälle voitava hoitaa massojen syntyalueilla hyötykäyttäen. Jo hankkeiden ja alueiden suunnittelun alkuvaiheessa tulee tehdä massatasapainotarkasteluja ja suunnitella massojen jatkojalostaminen.
Massoja hyödyntävä toimintamalli vaatii myös välivarastointi- ja käsittelyalueita kaupunkirakenteeseen sekä mahdollisuuksia käsittelypalvelujen järjestämiseen. Tarvitaan myös entistä parempaa yhteistyötä julkisten ja yksityisten rakennuskohteiden ja rakennuttajaorganisaatioiden välille. Osaamista tähän toimintaan on jo olemassa.
Palveluntuottajat totesivat myös olevansa valmiita tarjoamaan palveluita kuntien omistamien, nykyisten käsittelyalueiden operointiin. Tehokkuutta nykyisillä vastaanottopaikoilla lisäisivät muun muassa joustot aukioloajoissa, palvelujen hinnoittelussa ja maksumenettelyissä.
Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun ylijäämämassojen haasteita käsiteltiin Helsingin kaupungin ja Raklin yhdessä järjestämällä hankintaklinikalla avoimessa vuoropuhelussa pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien ja kuntien edustajien sekä alan palveluntuottajien kanssa.
Hankintaklinikan loppuraportti on luettavissa kokonaisuudessaan tästä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Ylijäämämassojen käsittelyyn löytyy monta keinoa Helsingissä”