Kaupunkitutkija: Lähiöistä saisi viihtyisämpiä pienin muutoksin
Pitäisikö kerrostalon pommisuojaan perustaa punttisali? Voisiko pihalle jäädyttää talvella luistelukentän? Entä jos saunaosastolla kävisi hieroja tai kellariin perustettaisiin soittohuone? Kaupunkitutkija Timo Kopomaa visioi, että taloissa voidaan tulevaisuudessa järjestää itse tällaisia hyvinvointi- ja terveyspalveluja. Hän esittelee Lähiö 2.0 – utopiaa ja totta -kirjassaan keinoja lisätä lähiöissä viihtymistä monin melko edullisin tavoin.
Pitäisikö kerrostalon pommisuojaan perustaa punttisali? Voisiko pihalle jäädyttää talvella luistelukentän? Entä jos saunaosastolla kävisi hieroja tai kellariin perustettaisiin soittohuone? Kaupunkitutkija Timo Kopomaa visioi, että taloissa voidaan tulevaisuudessa järjestää itse tällaisia hyvinvointi- ja terveyspalveluja. Hän esittelee Lähiö 2.0 - utopiaa ja totta -kirjassaan keinoja lisätä lähiöissä viihtymistä monin melko edullisin tavoin.
Monin paikoin kerrostalojen pihoja on jo nyt muokattu viihtyisämmiksi. Asukkaat ovat itse viljelleet pihalle hyötykasveja tai talkoovoimin koristeltu pihaa kukkasin ja pensain. Parvekeviljely on uusin trendi.
”Kun suurin osa maamme parvekkeista sijaitsee lähiökerrostaloissa, voisivat etenkin yksiviivaisten betonisten lamellitalojen parvekkeet kukoistaa mitä erilaisimmin tavoin”, Kopomaa visioi.
Urbaanit farmarit heittävät myös siemeniä sopivaksi havaitsemilleen, virallista käyttöä vailla oleville maaplänteille kaupungeissa.
Kirkot, koulut ja kirjastot olohuoneiksi
Kopomaan mukaan vuosituhannen vaihteessa ja sen jälkeen kiinnostus nykyistä hitaampaan elämäntapaan on voimistunut.
Hänestä myös kaupunginosia voitaisiin nykytoiveiden mukaisesti leppoistaa. Leppoistettu kaupunginosa on hänestä enemmän kuin vain asuinpaikka. Se on muun muassa sitä, että peruskorjattavissa lähiötaloissa päivitetään yhteistilojen käyttömahdollisuudet, huomioidaan pihat, terassit, parvekkeet, porraskäytävät ja kellarit.
Elämän leppoistamista voivat auttaa myös esimerkiksi kestävän kehityksen mukaiset arkirutiinit, kuten kimppakyydit, taloyhtiön yhteishankinnat ja myymäläautot.
Leppoisuutta ei kuitenkaan kaupunkisuunnittelussa vielä kovin monipuolisesti näy.
”Leppoisiin tiloihin johdattelevia liikennemerkkejä teiden varsilla ei juuri näe, poikkeuksena tiekirkkomerkki.”
Kopomaan mukaan julkisten tilojen, kuten kirkkojen, koulujen ja kirjastojen pitäisi toimia asukastiloina. Niiden tulisi olla auki myös perinteisten palveluaikojensa ulkopuolella.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kaupunkitutkija: Lähiöistä saisi viihtyisämpiä pienin muutoksin”