Ilmastonmuutos vähentää rakennusten kokonaisenergiantarvetta
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa rakennusten lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeeseen. Ilmatieteen laitos ja Aalto-yliopisto selvittivät tuoreessa tutkimuksessa muuttuvia ilmasto-olosuhteita, joita hyödynnetään rakennusten energiamääräysten ja -laskennan uudistuksessa vuonna 2012. Tutkimustulosten mukaan rakennusten kokonaisenergiankulutus vähenee vuoteen 2030 mennessä 4-7 prosenttia.
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa rakennusten lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeeseen. Ilmatieteen laitos ja Aalto-yliopisto selvittivät tuoreessa tutkimuksessa muuttuvia ilmasto-olosuhteita, joita hyödynnetään rakennusten energiamääräysten ja -laskennan uudistuksessa vuonna 2012. Tutkimustulosten mukaan rakennusten kokonaisenergiankulutus vähenee vuoteen 2030 mennessä 4-7 prosenttia.
Tulosten mukaan tutkittujen esimerkkirakennusten lämmitysenergian tarve vähenee vuoteen 2030 mennessä noin 10-13 prosenttia, kun taas jäähdytysenergian tarve kasvaa 13-19 prosenttia. Koska rakennusten jäähdytystarve on lämmitystarpeeseen verrattuna kuitenkin melko pieni, rakennusten kokonaisenergiankulutus vähenee vuoteen 2030 mennessä 4-7 prosenttia.
Laskennassa käytetyt esimerkkirakennukset edustavat tyypillistä suomalaista uudispientaloa sekä toimistorakennusta.
”Tulokset tarkoittavat, että myös vuonna 2030 rakennukset tulee edelleen varustaa kunnon lämmitysjärjestelmillä, koska raportoidut lämpötilamuutokset eivät olennaisesti alenna lämmitystehon tarvetta. Kesällä tilanne on erilainen, sillä jo nyt jäähdytyksen tarve on aiempaa suurempi. Tarve kasvaa edelleen 2030 mennessä”, johtava asiantuntija Jarek Kurnitski Sitran Energiaohjelmasta toteaa. Sitra oli yksi tutkimuksen rahoittajista.
Uudet uudisrakennusten energiamääräykset tulevat voimaan heinäkuussa 2012.
”Ajantasaiset säätiedot ovat tärkeä lähtökohta uusille energiamääräyksille, jotka tulevat voimaan ensi heinäkuussa. Esimerkiksi kesäajan huonelämpötilan hallinta onkin huomioitu aikaisempaa suuremmalla painoarvolla uusissa energiamääräyksissä, jotka edellyttävät tarkoituksenmukaisten keinojen käyttämistä ylilämpenemisen estämiseksi ja lämpötilalaskentaa”, yli-insinööri Pekka Kalliomäki tutkimusta rahoittaneesta ympäristöministeriöstä kertoo.
Keskilämpötila nousee 1,2-1,5 astetta kahdessa vuosikymmenessä
Tutkimuksessa määritettiin rakennusten uusia energiamääräyksiä ja -laskentaa varten uusi testivuosi TRY2012, jonka sääaineistot korvaavat aiemmin käytetyn testivuoden 1979. Uusi testivuosi TRY2012 muodostettiin Vantaalla, Jyväskylässä ja Sodankylässä tehtyjen säähavaintojen perusteella. Testivuoden kutakin kalenterikuukautta vastaa todellinen historiallinen kuukausi, joka valittiin jaksolta 1980-2009. Esimerkiksi Jyväskylässä vuoden 1984 tammikuu oli sääoloiltaan varsin keskimääräinen, joten sen säätiedot otettiin mukaan testivuoteen.
Käytännössä kalenterikuukausien valinta tehtiin tilastollisella menetelmällä tarkastellen lämpötilaa, kosteutta, auringon säteilyä ja tuulen nopeutta. Näitä neljää säämuuttujaa painotettiin sen mukaan, kuinka paljon ne vaikuttavat Suomessa rakennusten lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen. Ulkoilman lämpötila on rakennusten vuotuisen lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutuksen kannalta tärkein säämuuttuja, mutta kesällä auringon säteilyn vaikutus on suunnilleen yhtä suuri.
Tutkimuksessa arvioitiin myös, että vuoden 2030 tienoilla vuoden keskilämpötila tulee olemaan paikkakunnasta riippuen 1,2-1,5 astetta korkeampi kuin TRY2012:n mukaan. Talvella keskilämpötila nousee noin kaksi astetta, kesällä vajaan asteen. Lämpötilan vaihtelevuus pienenee talvipuolella vuotta noin 10 prosenttia. Auringon säteilyn väheneminen talvella ja keväällä, tuulen vähäinen voimistuminen marras-helmikuussa ja ilman suhteellisen kosteuden pieni kasvu loka-huhtikuussa otettiin myös huomioon rakennusten energiankulutusta koskevissa laskelmissa.
Tulevaisuuden ilmastoa kuvaavat arviot perustuivat ilmastomallien tuloksiin.
”Niiden pohjalta laadittiin tilastollisilta ominaisuuksiltaan vuosien 2030, 2050 ja 2100 arvioitua ilmastoa vastaavat tulevaisuuden testivuosien sääaineistot”, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Kirsti Jylhä kertoo.
”Näiden tulevaisuuden testivuosien säätietoja käyttäen laskettiin ilmastonmuutoksen vaikutusta rakennusten energiatarpeeseen vuoden 2030 ilmastossa”, Aalto-yliopiston erikoistutkija Juha Jokisalo täydentää.
Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa
9 vastausta artikkeliin “Ilmastonmuutos vähentää rakennusten kokonaisenergiantarvetta”
”Tutkimustulosten mukaan rakennusten kokonaisenergiankulutus vähenee vuoteen 2030 mennessä 4-7 prosenttia.”
MUHAHHAH mahtavatko tutkimuksen tekijät edes itse uskoa tällaista. Ihmisten tottumusten johdosta rakennusten kokonaisenergian tarve ei tule todellakaan laskemaan. Puheet ilmastonlämpiämisestä ovat täysin liioiteltua, tilastollista harhaa.
Ihmisen käyttötottumukset ja jatkossa yhä voimakkaammin kasvava tekniikan ja viihde-elektroniikan määrä kotitalouksissa aiheuttaa paineita paitsi jäähdytykselle, niin myös ilmanvaihdolle, jotka ovat melkoisia energiasyöppöjä. Suomessa edelleen on puolet vuodesta pimeää ja valaistuksen merkitys on suuri, tätä ei lämmitystarkastelu ota huomioon lainkaan…
Tuntuu käsittämättömältä,että pohjaksi otetaan tällaisia tutkimuksia jotka perustuvat enempi tai vähempi oletuksiin.Kyseessä on sen verran suuri asia,että ei pitäisi pelkkien oliettamuksien perusteella ryhtyä määrittelemään, kuinka taloja tehdään. Onhan todettu,että rakennusalalla on toteutettu jokin uudistus ja parinkymmenen vuoden päästä on jälleen todettu, että eipä oikein toiminut.
”– kun taas jäähdytysenergian tarve kasvaa 13-19 prosenttia.”
Onko huomioitu ettei tällä asialla ole mitään tekemistä ”ilmastonmuutoksen” kanssa.
Esimerkki: Meillä meni v. 2010 jäähdytysenergiaa 20 kWh (pöytätuuletin). Vuonna 2011 meni 400 kWh (lämpöpumppu). Kyse on mukavuudenhalusta, ei mistään energianTARPEESTA saatikaan ilmastonmuutoksesta.
Entäpä jos MOT olikin oikeassa. Pitäisikö minijääkauteen varauta?
Tutkimuksen lähtöotaksuma on epävarmalla pohjalla, sillä ilmastonmuutosuskovaisten skenaariolle ei ole olemassa aukottomia perusteita, mm. auringossa tapahtuvat muutokset jätetään huomiotta. Tilasto- ja tähtitieteillä on sanansa sanottavana ilmastonmuutoksiin. Oma lukunsa on ihmisten käyttäytyminen ja maapallon väestönkasvu.
Meidän kannattaisi tarttua tulevaisuuteen heti, sillä nyt rakennettavat talot kestävät vähintään sata vuotta. Eli unohdetaan menneen ajan energianormit ja höllennetään heti energiansäästövaatimuksia ja eristemääriä 5-10 prosentilla. Sadan vuoden päästä selviämme jo Espanjan ja Kreikan eristemäärillä. Jäähdytykseen toki pitää panostaa, mutta se tapahtuu edullisimmin passiivisin keinoin. Nopeasti vanhenevaan tekniikkaan ei kannata rahojansa syytää.
Valitettavasti ilmastonmuutos ei ole meidän kannaltamme pelkästään positiivinen asia. Sen takia ei kannata lisätä kivihiihen polttamista, sillä sadan vuoden päästä kukaan elintasopakolainen ei jää Etelä-Eurooppaan vaan suuntaa suoraan Skandinaviaan, mistä on tullut maailman vilja-aitta ja lomaparatiisi. Eli voimme joko ryhtyä uuden Kiinan muurin rakentajiksi tai hakkaamaan metsiämme tulijoiden tieltä.
MOT:n loistava dokumentti aiheesta kertoo karua kieltä tästä ilmastonmuutos huuhaasta. Ompa kumma että maapallon keskilämötila on tilastoissa saatu nousemaan asteen tai pari, kun samaan aikaan 10.000 mittausasemaa ympäri maapalloa on lopetettu. Mm. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen merkittävä osa kylmien alueiden mittaustuloksista lakkasi olemasta kerta rysäyksellä.
Kukahan tällaisen hömppä’tutkimuksen’ on mahtanut tilata (rahoittaa).
Ei tutkimuksen epäsuoraa tilaajaa tarvitse ihmetellä kovinkaan kauaa, kun katsoo kuka näistä ns. tuloksista hyötyy – Täsmälleen sama porukka, kuin seuraavista 2012 energiamääräysten kiristyksistäkin, eli LVI -ala kokonaisuudessaan. Otetaan käyttöön energiamuotokertoimet, jotka suosivat radikaalisti vesikiertoisia järjestelmiä lämmityksessä, ei hyväksytä takan käyttöä lämmityksessä, kuin marginaalisesti, jos ei tulisijassa ole käytössä vesikiertoista lämmöntalteenottoa jne. Kurnitski on aina ollut lämpöpumppumies henkeen ja vereen ja esittää tässäkin, että ”Tulokset tarkoittavat, että myös vuonna 2030 rakennukset tulee edelleen varustaa kunnon lämmitysjärjestelmillä, koska raportoidut lämpötilamuutokset eivät olennaisesti alenna lämmitystehon tarvetta.”
Unohdetaan tarkoitushakuisesti, että rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää jo paljon ennen vuotta 2030 rakentamaan lähes nollaenergiataloja, joka Suomessa on ymmärretty tarkoittavan passiivitaloja. Kyllä passiivitalo nimenomaan tarkoittaa, että lämmitystehoa ei tarvita lähellekään niin paljon kuin nykyisissä laitteissa! Se myös tarkoittaa, että kesäaikainen jäähdytys pyritään hoitamaan niin paljon kuin mahdollista passiivisin keinoin, eli eristyksillä ja varjostuksilla.
Pieni piikki myös toimittajalle, joka on erehtynyt puhumaan rakennuksen kokonaisenergiantarpeen vähenemisestä, kun tutkimuksessa ei ole puhuttu, kuin vaikutuksesta lämmitys- ja jäähdytysenergiaan. Tähän eroon tosin jo JeppeS oli ottanut kantaa ensimmäisessä viestissään.