Infraurakoitsijoiden odotukset ovat pessimistiset
Viime aikojen kehnot talousuutiset heijastuvat selvästi infraurakoitsijoiden lähitulevaisuuden odotuksiin. Runsaat puolet Infra ry:n suhdannekyselyyn vastanneista yrityksistä odottaa rakentamisen ja konepalveluiden kysynnän supistuvan ensi talvena vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Sen sijaan urakoitsijoiden näkemys menneen kesän suhdannetilanteesta on selvästi parempi kuin Tilastokeskuksen luvuista olisi voinut päätellä.
Viime aikojen kehnot talousuutiset heijastuvat selvästi infraurakoitsijoiden lähitulevaisuuden odotuksiin. Runsaat puolet Infra ry:n suhdannekyselyyn vastanneista yrityksistä odottaa rakentamisen ja konepalveluiden kysynnän supistuvan ensi talvena vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Sen sijaan urakoitsijoiden näkemys menneen kesän suhdannetilanteesta on selvästi parempi kuin Tilastokeskuksen luvuista olisi voinut päätellä.
Infraurakoitsijoiden odotukset ensi talven töiden määrän kehityksestä ovat vahvasti pakkasella. Infrarakentamisen saldoluku oli nyt tehdyssä kyselyssä -55, kun lukema oli vuosi sitten -27. Kunnossapidon lukema ei kuitenkaan painunut ihan näin alas.
Kesä sujui hyvin
Kesän suhdannetilannetta arvioitaessa peräti puolet suhdannekyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi tilanteen hyväksi tai erittäin hyväksi. Heikoksi suhdanteen arvioi vain viisi prosenttia yrityksistä. Jo kevään jäsenkysely ennakoi positiivista virettä kesäksi, mikä näyttää myös realisoituneen.
Selvityksen mukaan infraurakoitsijoiden työmäärät eli volyymit kasvoivat. Koko maan keskimääräinen saldoluku oli +20, eikä millään alueella jääty miinukselle. Luvut ovat viime vuotta selvästi paremmat. Myös keskimääräinen kapasiteetin käyttöaste parani vuotta aikaisemmasta kolme prosenttiyksikköä ollen syyskuussa 90 prosenttia.
”Erityisen myönteistä on, että tilanne maamme eri alueilla oli selvästi tasoittunut vuotta aikaisemmasta”, Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö toteaa.
Urakoitsijoiden näkemyksen poikkeamista Tilastokeskuksen synkistä luvuista selittää se, että Tilastokeskuksen liikevaihtoluvut kertovat lähinnä väylärakentajien liikevaihdon kehityksestä. Infrarakentajien työtilannetta ovat viime aikoina parantaneet muun muassa vilkas talonrakentaminen sekä kaivostoimintaan liittyvät työt Pohjois-Suomessa.
Alhaiset urakkahinnat vaivaavat
Suurin haaste alalla ovat edelleen alhaiset urakkahinnat yhdessä voimakkaasti kohoavien kustannusten kanssa.
”Palvelujen tilaajatkin ovat jo ilmaisseet huolensa asiasta. ”Kaunein” luku saatiin nyt Pohjois-Suomesta, jossa 54 prosenttia vastaajista koki alhaiset urakkahinnat suurimmaksi yksittäiseksi yritystoimintaa haittaavaksi tekijäksi. Itä-Suomi edusti toista ääripäätä: peräti 80 prosenttia vastaajista tuskaili urakkahintojen painumista suhteessa kustannustasoon”, Syrjö sanoo.
Kustannusten nousu korostui varsinkin Uudellamaalla, Lounais-Suomessa, Hämeessä ja Keski-Suomessa. Haitaksi koettiin myös supistunut työkanta ja tarjouspyyntöjen vähyys, mikä korostui etenkin Itä-Suomessa. Ammattikoulutetun työvoiman niukkuus huoletti eniten Länsi-Suomessa, kun taas pohjoisessa työvoiman riittävyys ei herättänyt huolta.
Vastaajia oli yhteensä 90
Infra ry:n suhdannekyselyyn vastasi kultakin alueelta 10-13 merkittävää jäsenyritystä. Vastaajia oli yhteensä 90. Vastaajien yhteenlaskettu työkanta oli syys-lokakuun vaihteessa 200 miljoonaa euroa.
Tekstissä viitattu saldoluku saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus (kasvanut/parempi) – (supistunut/huonompi). Luku vaihtelee +100:n ja -100:n välillä. Positiivinen lukema tarkoittaa optimistista, negatiivinen pessimististä näkemystä taloudesta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Infraurakoitsijoiden odotukset ovat pessimistiset”